Noloja tilanteita, osat 1 ja 2

Tämä viikko alkoi huonosti. Maanantaina Aada tuli meille hoitoon ja sen oli tarkoitus olla torstaille asti, jonka jälkeen se menisi "mummolaan". No, Aada tuli, eikä siitä minulle ollut mitään vaivaa. Se osasi olla siivosti ja tuli toimeen Aleksin ja Metkun kanssa hyvin. Vaan entäs tämä meidän naistenmies Enzo. Ainahan se kaikki kylään tulevat nartut yrittää astua, mutta kun tälle hullutukselle ei tullut loppua sitten millään. Välillä laitoin sen toiseen huoneeseen ja siellä se vinkui oven takana. Yleensä se tajuaa lopettaa, kun narttu antaa vähän hammasta, mutta eihän 4-kuinen pikkutyttö vielä osaa puolustautua. Hävetti soittaa Aadan porukoille, että saako Aada mennä sittenkin mummolaan heti (se oli ollut meillä jotain 5 tuntia...), kun Enzo ei kuitenkaan suostuisi syömään tuossa mielentilassa ja Kuopion näyttelyt on tulossa.

Eilen tilanne muuttui sitten entistä nolommaksi. Aloin ihmettelemään, kun näyttelyitten lappuja ei ole kuulunut. Selvisi, että enhän ole muistanut edes ilmoittaa Enzoa niihin! Pitäisi kai aina merkata johonkin ylös, mihin näyttelyihin on ilmottauduttu. Alkukesästä oli niin paljon ilmottautumisia, että en näköjään pysynyt enää laskuissa mihin on ilmottauduttu ja mihin ei. Ei voi sanoa edes, että säästyipähän 87€, kun jonnekin nekin rahat on silti hävinnyt.;) Seuraava näyttely on sitten vasta Terri-Eri, kun Torniokin jää välistä muitten menojen takia.