Kutsu kävi...

Nimittäin Champion of Champions-kilpailuun!! Kyseiseen kilpailuun kutsutaan 125 parhaiten Vuoden näyttelykoira-kilpailussa sijoittunutta koiraa. Enzo näkyi olevan sijalla 103. Eiköhän me tuonne mennä sen kerran kun mahdollisuus on.:) Pitää alkaa miettiä iltapukua, missä pystyisi kyykistymään ja kävelemään reippaasti ja jonnekin se lelukin olisi tungettava...;)

Tämän vuoden Voittaja me jätetään todennäköisesti väliin, kun Enzo alkoi karistaa n. viikko sitten pohjavillaa.

Enzosta FIN KVA-M!!!

Suuntasin perjantaina puolenpäivän aikaan Enzon kanssa auton pielavettä kohti, josta tarkoituksena oli jatkaa matkaa aina huittisiin asti pienten unien jälkeen. klo 02.45 kaverini Mikko pielavedeltä kyytiin ja menoksi. Olin siis aikaisemmin viikolla sopinut Jukka Vesalan kanssa, että pidettäisiin LUME-koe jossakin Jukan tietämistä paikoista huittisissa, hänen toimiessa tuomarina. Lohvansuun Anne värväsi meille mukaan vielä kaverinsa Hinkun vänkäriksi joka osoittautuikin päivän mittaan päteväksi pienpetojen poistajaksi:) Toivoin, että riistaa löytyisi maapesistä, joita oli tarkoitus aluksi tarkistaa, koska itselläni (eikä näin ollen kellään muullakaan:))ei ollut mitään tietoa miten enska rakennusten alla pelaa. Toki olemme rakennuksia kiertäneet mutta pielavedeltä emme ole mitään kyseisistä paikoista löytäneet. Niinpä kasvoiltani saattoikin havaita pienen hymyn väreen, kun saavuimme ekalle maapesälle ja havaitsimme että supi oli käynyt edellisenä yönä tuulettumassa linnoituksen ulko-ovella jossa se mäyrien alivuokralaisena asui. Hymy hävisikin nopeasti huomatessani miten tukevaa tekoa linnoitus loivan rinteen yläosasta oli. Kuution, jopa kahdenkin kokoisia kiviä oli asettunut toinen toisensa viereen aarin tai kahden alueelle. Huittisten hurjat, joihin siis tässä vaiheessa oli liittynyt maanomistaja Marko, vakuuttivat kuitenkin että koiraakaan ei siihen pesään ole jäänyt, joten hyväksyin pesän koepaikaksi. Kaksi minuttia siinä sitten meni kun Enska luvan saatuaan löysikin jo kaverin luolastosta johon oli kutsumattomana tunkeutunut. Taisi siinä supi sitten yrittää häätää kuokkavierasta heti eteisessä, mutta Enzo huonot käytöstavat omaavana komentikin vastaanottajan edellään peräkamariin asti, joka onneksemme sijaitsi rinteen alaosassa hiekkamaassa. Vaadittava 90min, joka riistatyöskentelyä vaaditaan, kului tällä kertaa yllättävän nopeasti kuunnellessa puheliaitten miesten tarinoita eri metsästysreissuilta ja kokeista. Kaivuuluvan saatuani oli Enskalla edellen sanaharkka menossa supin kanssa, joten päätin että menemme heti kurkkaamaan tilannetta. Maata ei ollutkaan kuin lapiollinen Enskan päällä ja se kaavittiin siitä nopeasti pois. jo näkyi koiran päälaki, ja tilanne muuttuikin nopeasti käsikopu asteelle, jolloin supi koitti poistua tilanteesta. Kiitos Hinkun nopean toiminnan saatiin kuitenkin supi päiviltä ja lappuun teksti "hyväksytty". Päätettiin vielä jatkaa päivää ja tarkastaa eräs suuli joka sijaitsi lähellä. Tämä paikka osoittautuikin jonkin sortin bordelliksi, koska paikka suorastaan kuhisi asujista,eläinten lajikirjon ollessa supista ja mäyrästä aina ISOON rottaan asti. Enzokin katsoi toiminnan laittomaksi ja herran avustuksella poistimmekin kolme supia ja kaksi mäyrää majan pidosta. Illan hämärtyessä pakkasimme tavarat ja oli aika lähteä takaisin pohjoiseen päin. Päivä oli mitä parhain, ja sainpa siis todeta Enskan työskentelevän mainiosti myös rakennusten alla. Suuret kiitokset Jukalle, Mikolle, Hinkulle ja markolle!

/Niko


Kuvassa suulilta saatu saalis, eli kuvasta puuttuu yksi supi koko päivän saldosta. Ei hullummin tuoreelta metsästysvaliolta!:)

Metällä

Viikonloppuna käytiin Pielavedellä ja lauantaiksi oli miesten kanssa sovittu että käytäisiin tarkistamassa eräs maaluola joka on saanut olla vähän aikaa rauhassa lauhojen ilmojen takia. Luolalle saavuttuamme kävi äkkiä selväksi että jotain luolassa on, sen verran innokkaasti Enska maan alle halusi. Eipä siinä pitkään mennytkään, ja jo kuului haukku jalkojen alta. Hetken kuunneltuamme päätimme alkaa jo kaivamaan, tutka kun näytti urakaksi kahta ja puolta metriä. Parin tunnin kuluttua nostimmekin Enzon ja ison urossupin maanpinnalle montun pohjalta. Hienosti pelasi koira, pysyi riistalla koko urakan ajan, joten mikäpä oli kaivaessa.

-Niko

Täältä se haukku kuuluu...

Ei, ei ole kahvitauko, vaan alle 2-metrinen mies hävisi jo näkyvistä.;)

Enzo ja muonavahvuudesta poistettu supi.

Yhteispotretti

Niitä kuvia

Tässäpä pari kuvaa erikoisnäyttelystä. Kiitos kuvista Kankaan Helille!:)


ROP-käyttökoira Enzo ja VSP-käy Tallitontun Nappi "Siru"


VSP Erimarin Annamania "Mona" ja ROP Enzo

Lopuksi kuva meidän juniorhandlerista tyttöystäväehdokas Åskun ja Uhman-Kaisan kanssa tämänpäiväiseltä vierailulta. Eikös olekin söpö pari?:)


Aleksi&Kaisa (kuva Minna Tuomala)

Päätettiin että ei lähdetä Seinäjoen näyttelyyn, vaikka ollaan ilmottauduttu. Lähiaikoina Enzolta lähtee kaikki karva mikä irtoaa ja aletaan kasvatella uutta ja parempaa Voittajaan.

Erkkari - ROP!!

Viikonloppu meni taas pitkästä aikaa näyttelyreissun merkeissä. Niin vain perille päästiin, vaikka lauantaina n. 40km ennen Lahtea oltiin jo kääntymässä takaisin. Aleksi kiukkusi niin, että luultiin jo sillä olevan korvatulehdus, flunssa kun on ollut jo kaksi viikkoa. Onneksi oltiin jo niin lähellä Lahtea, että käytettiin Aleksi siellä sitten päivystyksessä. Sairaalan täti tuumasi, että ei minusta kovin sairaalta vaikuta, kun Aleksi väläytti tätille valloittavan hymynsä. Taisi olla kiukuttelu vain yleisluontoista väsymystä ja ärsytystä.

Oltiin siis Lahdessa yötä ja aamulla ajeltiin Porvooseen. Enzo keksi sitten taas yksilöarvostelussa jotain muuta kiinnostavampaa kuin oma lelu ja 'esiintyminen' oli aika ala-arvoista. Nyt taas muisti miksi sen kanssa näyttelyt jännittää; se voi keksiä ihan mitä vaan... Kun oltiin poistumassa kehästä, Enzo katsoi mua, että hei, sullahan taisi olla joku lelukin. Teki mieli sanoa sille pari valittua sanaa.;) Arvostelu oli seuraavanlainen:

Another nice speciment. Well muscled. Good working terrier. Tailset good. Moved out well when gated.

Kilpailuluokassa ja PU-luokassa Enzo oli taas hallinnassa ja tuomari Frank Bothwell laittoi Enzon urosten voittajaksi. Narttujen tuomari valitsi ROPin ja ROP-käyttökoiran ja Enzo voitti molemmat!! Erkkarivoitto puuttui Enzon saavutuksista, joten kai sitä pitäisi jotenkin juhlia.:) VSP oli tuttu vastus ihanainen Mona, Erimarin Annamania. Onnea Anna-Mari ja Mona!

Kuvia otetaan mielellään vastaan, jos jollakin on, kun itsellä ei ollut edes 'oikeaa' kameraa mukana. Näyttelypaikalla kuvattiin sijoittuneet, mutta meillä jäi sielläkin käymättä... Ei vain kerinnyt. Kotona oltiin yhdeltä yöllä, kun ajettiin vähän reipasta vauhtia. Rankka reissu, mutta kyllähän tuo voitto piti virkeänä aika pitkälle kotimatkaa.:)

Kuvassa Enzo ja erkkarin palkinnot. Valtava määrä! Pelkästään ruokaa saatiin 11,5 kg!! Vähempikin pokaaleita ja ruusukkeita olisi kyllä riittänyt.:)

Jos päästään

Kaikille tulee sanottua, että ollaan tulossa sinne ja sinne näyttelyyn, jos päästään eikä tule mitään esteitä. Innostuin muistelemaan niitä kertoja, kun ei olla päästy/ollaan päätetty olla lähtemättä/ollaan meinattu myöhästyä. Tässä ne jotka muistin:

08/06 Kouvola: Jokaisen painajainen, ensimmäisenä onnettomuuspaikalla. Mies makasi tiellä ja auto ojassa. Onni onnettomuudessa, ei ollut käynyt kovin pahasti. Näyttelyyn kerittiin, mutta piti lisätä vähän painoa lisää kaasujalkaan.
07/07 Erkkari: Enzolla oli maha sekaisin, eikä kehdattu lähteä.
08/07 Tervakoski ja Terri-Eri: Ihmeteltiin kun Metku ei nouse ylös aamupissille. Yritin nostaa sitä jaloilleen, mutta se oli jäykkä kuin käpylehmä. Sen selkä oli jämähtänyt niin jumiin, että ei pystynyt liikkumaan ollenkaan. Ei muuta kuin päivystykseen. Lauantai meni Metkulla toipuessa, eikä kehdattu sunnuntain näyttelyn takia lähteä enää ajamaan etelään.
01/08 Kajaani: Enzo paastosi joulun/uuden vuoden aikaan Uhman juoksun takia, eikä ollut siis ihan näyttelykunnossa lihas- ja yleiskunnon puolesta. No oltaisiin ehditty se jotenkin "kuntouttaa", mutta iski laiskuus, eikä jaksettu stressata yhden näyttelykunnon takia. Jätettiin siis suosiolla väliin.
07/08 Ylivieska: Moottoritiellä ihmeteltiin, että mikä auton pohjaan kolahti. Kohta se selvisi. Auton pohjapanssarilevy (tms.) meinasi irrota ja sitä sitten kiinniteltiin huoltoaseman pihassa. Näyttelypaikalla oli vielä pitkä autojono. Kiire tuli, mutta kerittiin. Kiitos Lotalle kun piti meidät ajantasalla.:)
08/08 Sawo Show: Tämä on kaikkein noloin. En ollut muistanut ilmottaa Enzoa. Ei siinä vielä mitään, sitähän sattuu. Mutta kun olin vielä sen viikon alkuun asti siinä uskossa, että olen ilmoittanut!:S
08/08 Tornio: Tämä ei harmittanut! Perjantaina oli metsästyskoe toisella puolella Suomea ja oltaisiin kyllä ehditty näyttelyynkin, kun oltaisiin ajettu läpi yön. Enzo vaan oli ihan ruskea ja silmät turvoksissa hiekasta, että moinen vaihtoehto ei käynyt edes mielessä.
08/08 Terri-Eri: Enzo ei yksinkertaisesti ollut omasta mielestä tarpeeksi hyvässä karvassa, että oltaisiin kehdattu lähteä.

Seuraava yritys olisi siis ensi viikon sunnuntaina. Enzo voisi olla paremmassakin lihaskunnossa, mutta sen takia ei jäädä pois. Mitä vaan muuta voi kuitenkin tapahtua, mutta toivotaan parasta.:)

Vielä hiljaisempaa

Isäntä on veljensä remppa-apuna koko viikon, Aleksi ja koirat nukkuu... Onneksi on sentään tiskikone ja telkkari päällä, muuten kuulisi omat ajatuksensakin.;) Tänään on tullut surffailtua KoiraNetissä oikein urakalla. Olen päättänyt astuttaa Riverin (M.A. Perdita) ensi keväänä/kesänä ja uroitten sukuja tutkiessa on kummasti saanut vietettyä aikaa. Pentusuunnitelmista tarinaa sitten lähempänä, kunhan urosvalintakin on selvä.

Viime viikolla käytettiin Enzo silmätarkastuksessa ja rokotuksissa. Edellinen silmätarkastustulos oli "vasta" 8 kk vanha, mutta koska Enzolle on luvassa naisseuraa lähiaikoina, halusin sille tuoreemman katsauksen. Terveiltähän ne silmät edelleen näytti, onneksi.

Lauantaina Aada kävi tutustumassa kettuun, mutta vielä ei neidistä ääntä lähtenyt. Ikää on kuitenkin vasta puoli vuotta, joten mitään hätää sen suhteen ei ole.:)

Ensi viikolla olisi sitten tarkoitus suunnata erkkariin, jos mitään vastoinkäymisiä ei tule. Aleksikin on parhaillaan flunssassa, joten jospa niitä flunssia ei joka viikolle sattuisi.;)

Piti vielä lisätä, että lut-harjoituksissa oli maailman menoa ihmettelemässä Marikan ihastuttava Tirri-pentu, joka tartutti mullekin pentukuumeen. Taitaa olla meillä koiran paikka auki...:) Pitäähän Aleksille oma koira hommata.;) Äiti voi käyttää sitä sitten näyttelyissä ja isi metsällä......;)

Hilijasta...

Eipä ole tullut tännekään kirjoiteltua pitkään aikaan. Tosin ei ole kovin ihmeitä tapahtunutkaan. Enzo ja isäntä komeilivat uusimmassa Koiramme-lehdessä jutussa, jossa käsiteltiin parsonin kanssa metsästämistä. Pitänee tähän oikaista, kun se vähä mitä minäkin menin toimittajalle sanomaan, oli tulkittu väärin. Eli kun kuvatekstissä sanotaan, että mielestäni on hyvä, että näyttelykoiralla on jokin käyttötarkoitus, niin sanoin kyllä, että koiralla. Ja lähinnä tarkoitin siis sitä, että meille sopii tällainen rotu, jonka kanssa pystyy tekemään jotain hyödyllistä. Olisi taas pitänyt pitää suunsa kiinni.;)

Kotisivuillekin on tehty jotain pieniä päivityksiä ja lisää on tulossa, kun vaan saan tehtyä webmasterille toimeksiannon. Riku ja Aada saivat omat sivut ja Riku ei siis ole mikään uusi koira, vaan Nikon 8-vuotias ajokoira, joka asustaa Pielavedellä. Jostain syystä se on vaan unohtunut meidän sivuilta kokonaan. Kuviakaan siitä ei ole ennenkuin muistetaan ottaa kamera taas mukaan Pielaveden reissulle.

Yksi merkittävä päivitys on, että en siis enää kasvata shelttejä, joten pentuja ei kannata enää kysellä.

Enzo 3 v. ja 9 vrk

Dementia jatkuu... Nyt unohtui Enzon synttärit! Enzo täytti siis 3.9. 3 vuotta. Pahasti myöhästyneet onnittelut... Nykyään taitaa unohtua kaikki, mitä ei ole merkattu kalenteriin. Pitäisköhän laskujen eräpäivätkin alkaa merkata?;-) Pelottavaa ajatella, että mitä kaikkea muuta sitä onkaan voinut unohtaa, olen vaan onnellisen tietämätön niistä unohduksista.:-S



Kuvassa Enzo 3-viikkoisena.

Elli-mummo leikattiin

Ensimmäinen koirani, sheltti Elli 13v 4kk, kävi eilen eläinlääkärissä ja siltä leikattiin märkäkohtu. Elli asuu vanhempieni luona ja siskoni, joka oli ollut siellä käymässä, oli huomannut ettei Ellillä ole kaikki kohdallaan. Olin melkein varma, että minun pikku-Ellin loppu on nyt koittanut, kun sillä on sydänlääkitys ja ikääkin karttunut kiitettävästi, joten en uskonut sen selviävän nukutuksesta. Samaa oli eläinlääkärikin pelännyt, mutta niin vain teräsmummo virkosi ja ja tuntui tänään olleen jo jalkeilla. Toivotaan, että Elli sai vielä runsaasti jatkoaikaa.

Nyt mulla on sitten syyllinen olo, että en ole itse huomannut mitään, kun olemme käyneet porukoilla. Näin jälkikäteen ajatellen kohtutulehdus on oireillut varmasti jo pitkään. No, pääasia, että Elli toipuu.:)

Meille ei mitään ihmeempiä kuulu. Lauantaina piti mennä TerriEriin, mutta Enzo on kuin dalmatialainen, kun kaikki pohjavillat ja vähän päällyskarvaakin lojuu pitkin lattioita ja minä yritän niitä imuroida minkä ehdin. Ei sitä tuossa karvassa viitsi minnekään viedä. Toivottavasti se nyt vain vaihtaa uutta karvaa talvea varten (joko sekin on tulossa...) ja päästäisiin edes pääerkkariin.

In Memoriam: Perniöläinen mäyrä

Pari viikkoa sitten Lohvansuun Anne soitteli ja kysyi, että kiinnostaisiko lume-koe Perniössä. Mikä ettei! Surffasin karttapalveluun ja selvisi, että Perniö on noin 60 km päässä Hangosta ja 680 km päässä meiltä. No, ei se mitään... Jos on kerran koe järjestetty valmiiksi ja meidän tarvii vaan saapua paikalle, niin ei kai tämmöistä tilaisuutta voi jättää käyttämättä. Varsinainen tarkoitus oli esitellä parsonin kanssa metsästystä lehtijuttua varten, mutta siinähän tuo yksi koe menee samalla, kun tuomarioikeudet omaava Airiaisen Karikin oli paikalla. Sinnepä siis ajeltiin ja Karin + Mimmin (Joutilaan Onnentyttö) ja meidän lisäksi paikalla oli AnneL Leicin kanssa (Ruutilan Päivänpaiste), Koiramme-lehden toimittaja sekä kolme opasta. Minä en päässyt taaskaan katsomaan, miten Enzolla meni, kun kokeen aikana ripsutteli vettä (en siis ole sokerista;), mutta vaikea pitkään olla sateessa vauvan kanssa) ja oli vielä Aleksin päikkäriaika. Me siis nukuttiin Aleksin kanssa sillä aikaa autossa (hyvin mahduttiin molemmat takapenkille:)), kun Enzo kävi tekemässä lume1-tuloksen! Tässä tuomarin arvio Enzon työskentelystä:

Koepesänä laaja maapesä, keskivaikea, useita sisäänmenoaukkoja. Koira löytää nopeasti riistan (3 min). Painostaa riistaa haukkuen aivan lähituntumassa. Käy muutaman kerran ulkona. Pitää riistan paikallaan, ei peräänny riistan hyökkäyksistä huolimatta. Luolasto avataan, saaliiksi saatiin mäyrä. Koiralla voisi olla hieman kuuluvampi haukku. Järkevää luolatyöskentelyä. Koe alkoi 10.50 ja päättyi 12.30.

Kaikista muista osa-alueista (metsästysinto, haku, tehokkuus, kestävyys, yhteistyökyky, käyttäytyminen) Enzo sai arvion "hyvä" paitsi haukku oli keskinkertainen. Tiedossa olikin jo, että Enzon haukkuääni ei ole hirveän voimakas. Nyt saatiin sitten Enzolle se eka mäyräkin.:) Kameraa ei tietenkään ollut mukana, mutta jospa se toimittaja olisi ottanut sitäkin hienompia kuvia.;)

Tässä kuva kotoa hurjasta mäyränmetsästäjästä. Lapsille kiltti, riistalle ei.;) Enzo menee monesti Aleksin viereen makoilemaan, eikä välitä, vaikka Aleksi vähän potkiikin.



Kiitos vielä kaimalle kokeen järjestämisestä sekä muillekin osallisille!

Noloja tilanteita, osat 1 ja 2

Tämä viikko alkoi huonosti. Maanantaina Aada tuli meille hoitoon ja sen oli tarkoitus olla torstaille asti, jonka jälkeen se menisi "mummolaan". No, Aada tuli, eikä siitä minulle ollut mitään vaivaa. Se osasi olla siivosti ja tuli toimeen Aleksin ja Metkun kanssa hyvin. Vaan entäs tämä meidän naistenmies Enzo. Ainahan se kaikki kylään tulevat nartut yrittää astua, mutta kun tälle hullutukselle ei tullut loppua sitten millään. Välillä laitoin sen toiseen huoneeseen ja siellä se vinkui oven takana. Yleensä se tajuaa lopettaa, kun narttu antaa vähän hammasta, mutta eihän 4-kuinen pikkutyttö vielä osaa puolustautua. Hävetti soittaa Aadan porukoille, että saako Aada mennä sittenkin mummolaan heti (se oli ollut meillä jotain 5 tuntia...), kun Enzo ei kuitenkaan suostuisi syömään tuossa mielentilassa ja Kuopion näyttelyt on tulossa.

Eilen tilanne muuttui sitten entistä nolommaksi. Aloin ihmettelemään, kun näyttelyitten lappuja ei ole kuulunut. Selvisi, että enhän ole muistanut edes ilmoittaa Enzoa niihin! Pitäisi kai aina merkata johonkin ylös, mihin näyttelyihin on ilmottauduttu. Alkukesästä oli niin paljon ilmottautumisia, että en näköjään pysynyt enää laskuissa mihin on ilmottauduttu ja mihin ei. Ei voi sanoa edes, että säästyipähän 87€, kun jonnekin nekin rahat on silti hävinnyt.;) Seuraava näyttely on sitten vasta Terri-Eri, kun Torniokin jää välistä muitten menojen takia.

Ylivieska kv

Lauantaina oli Ylivieskan näyttely, tuomarina Tarmo Viirtelä. Enzo oli ROP ja arvostelu seuraavanlainen:

Mallikas hyväkuntoinen uros, jossa ainoana moitteena turhan syvä rintakehä. Liikkuu hyvällä askeleella. Todella näyttävä kokonaisuus.

VSP oli tuttu tyttö Erimarin Annamania "Mona".



Metkukin oli pitkästä aikaa mukana turistina ja tässä tunnelmat:



Tämän takia Metku ei ole kovin usein mukana.;) Kotona on paljon hauskempaa.

Kuvat ottanut jälleen Timo Tuomala.

Melkein intti

Hoksasin tänään, että jos Enzon cacibit vahvistettaisiin, niin siitä olisi tullut lauantaina KANS MVA! Cacibeja sillä on neljästä eri maasta ja vuoden aikaraja ensimmäisestä tuli täyteen juhannuksen tienoilla. Harmi kun titteli jää ikuisesti vahvistusta vaille (jos ei näyttelysääntöihin tule joskus muutosta), mutta voisihan tätä silti vähän juhlia.:)

Aada-tyttönen kohta 4kk

Eilen käytiin katsomassa myös Aadaa. Ikää tulee lauantaina täyteen 4kk ja nyt oli jo kokoakin saatu ihan kivasti lisää. Tässäpä taas muutama kuva vierailulta.

Lisäsin myös linkkilistan.

Näyttelyitä

Eilen ja tänään oltiin siis Enzon kanssa Oulun näyttelyissä. Tämänpäiväinen meni huonommin, joten kerron ensin siitä. Ensinnäkin, satoi vettä, joten tunnelma ei ollut aivan katossa jo näyttelyyn mentäessä. Kehäalueen kenttä oli jo eilen kamala (rikkaruohoa ja koirankorkuista heinää ja pohja, joka oli kyllästetty vedellä), joten tänään se oli vielä kamalampi. Parsoneilla tuomarina oli romanialainen Robert Schill. Meinasin myöhästyä kehästä (tuomarin mielestä kai myöhästyinkin, kun en ollut jo valmiina vuoroa odottamassa...), kun en arvannut kehän etenevän niin nopeasti. Tuomari tokaisikin ärtyneeseen sävyyn, että ala jo tulla, kun kaivoin vielä lelua mukaan sadetakin taskusta. Oma vuorokin oli ohi ennenkuin huomasinkaan. Pöydällä tuomari katsoi vain hampaat, kivekset olisi saanut puuttua vaikka kokonaan ja hännässä olla vaikka kuinka monta mutkaa, kun koiraa ei muuten tutkittu. Liikkeitä tarvitsi esittää yhden kiekan verran ja seisottaakin vain hetki, niin siinä se sitten oli. Arvostelu olikin lyhyt ja mitäänsanomaton:

Exc. general appearance. Plenty of substance. Correct head. Deep chest. Good angulations. Free movement.

Samantien PU-luokkaan, kierros ympäri ja seisomaan ja tulos PU2. Ainoastaan voittajalla (velipuolikas Maitomiehen Mustang) oli kuulemma oikea terrierin temperamentti. Koko pari minuttia kestäneestä näyttelystä jäi lähinnä hölmistynyt olo, eihän tässä ehtinyt tajuta mitä tapahtui. Eniten jäi ihmetyttämään, millä perusteella tuomari pystyi sanomaan, ettei muilla sijoittuneilla ole oikeanlainen temperamentti. Enzokin käveli mallikkaasti ja seisoi ok. PU-luokassa kiinnosti enemmän Mustin supinnahka, mutta se seisoi kuitenkin jotakuinkin ok. Kehän jälkeen alkoi suututtaa, että mielestäni en saanut rahoilleni mitään vastinetta. En sano, että Enzon olisi pitänyt voittaa, eikä se harmitakaan. Kummastuttaa ja suututtaa vain tuomarin hirvittävä kiire ja tuntui, ettei häntä paljon kiinnostanutkaan. Jälkeenpäin kuulin, että tuomari oli pahoitellut, kun JOUTUU arvostelemaan nopeasti sateen takia. En ymmärrä mitä se sade siihen vaikuttaa? Jos on kerran jo kastuttu, niin kastutaan sitten kunnolla, kunhan tuomarikin hoitaa työnsä kunnolla. Paha maku jäi tästä reissusta suuhun, mutta onnea voittajille Mustille ja Köpille, molemmat ovat sertinsä ansainneet!:)

Sitten se eilinen, paremmin mennyt näyttely. Ilmakin oli nätin aurinkoinen ja tuomari ystävällinen ja perusteellinen Stelios Makaritis Kreikasta. Enzo esiintyi hyvin ja tuomari tykkäsi siitä kovasti:

Excellent type all over. Excellent head and expression with super proportions between skull and muzzle. Excellent neck. Beautiful body and topline. Lovely tail set. Hard body condition. Beautiful harsh coat. Super, sound mover with full of spirit.

Sain kunnian esittää myös Uhman, joka on hauska persoona esittää, eikä ota turhia esiintymisen paineita. Edestakaisissa liikkeissä se hyppäsi kehän laidalla seissyttä vierasta naista vasten...;) Valeraskaus vain oli saanut neidin ärhäkäksi ja PN-luokassa olisi pitänyt vähän pörrätä takana olevalle. Molemmat esittämäni koirat pärjäsivät hienosti: Enzo oli ROP ja Uhma PN2 sertin kera! Ihana kun Uhmulikin pärjäsi, onhan se niin nätti.:)

Uhma poseeraa.

ROP ja VSP (Friedrich´s Royal Rhapsody)

Kaikki kuvat on ottanut Timo Tuomala.

Ryhmän otti Michael Buckley Yhdysvalloista ja Enzo oli hienosti RYP3!! Kaikkein hauskinta oli, kun koiria seisotettiin tuomaripöydän edessä ja kuulin tuomarien keskustelun. Joku miestuomari kysyi, että mikä tämä parson on, että ompa komea. Stelios, vastasi, että hän arvosteli parsonit ja toinen innostui kehumaan Enzoa ja meinasi, että Enzon pitäisi voittaa. Olisi pitänyt vilkaista kuka tämä tuomari oli, niin voisi joskus viedä hänelle Enzon näytille.;)

Blogi uudistuu...

Matkin vähän Uhman ja Åskun blogia ja tein meidänkin koirille omat esittelyjutut tuohon sivuun. En oikeastaan ollut hoksannutkaan, että sellaiset pystyy tekemään, kun niin kiireellä tämän blogin silloin tein. Pitäisi muutenkin tehdä kaikenlaista uudistusta (linkkilistaa, kuvia jne.), kun ennättää. Uhmalla ja Åskulla on muuten todella hieno blogi, kannattaa käydä kurkkaamassa. Voi kun itselläkin olisi niin hyvä kamera ja taitoa, että saisi noin hienoja kuvia...!

Huomenna siis Oulun kv-näyttelyyn heti aamusta ja sunnuntaina saa nukkua pitempään. Toivotaan, että ainakaan kehän aikaan ei sataisi vettä.

Maailman Voittaja-matkalla

Nyt on meidän ainokainen kesälomareissu tehty. Yllätys yllätys sekin oli näyttelyreissu... Lauantaina oli siis Tukholman Maailman Voittaja-näyttelyssä vuorossa terrierit ja sinne osallistuttiin Enzonkin kanssa. Parsoneita oli ilmoitettu 73 kpl 11 eri maasta. Tuomarina oli ruotsalainen Benny Blid von Schedvin. Enzon tulos oli VAL ERI/2 ja arvostelu seuraavanlainen:

Välbalanserad stram champion. Välformat huvud. Bra uttryck. Utm. överlinje. Välans. svans. Bra bröstkorg. Bra benstomme. Utm. bakställ. Rör sig väl. Välvisad. Bra färg.


Enzo arvosteltavana.

Kiva että kerrankin kehutaan myös esittämistä.:) Luokan voitti ranskalainen Alexie De La Roche Turpin, joka oli muuten Suomessa järjestetyssä EV-näyttelyssäkin 2006. Ihan hyvä sijoitus Enzolta tuon tason näyttelyyn. Luokkavoittaja oli ihan eri tyyppinen kuin Enzo ja muutenkin tuntui että tuomari tykkäsi hieman vaatimattomamman tyyppisestä parsonista kuin mitä Enzo on. Oli kiva kuitenkin nähdä eri maitten edustajia. Enzo herätti kovasti kiinnostusta ja siitä kävikin moni ottamassa kuvia. Oma kasvatti Aleksikin sai kovasti ihastuneita kommentteja ja ottipa siitä joku lehtikuvaaja (? ) kuvankin.:)


Iltapäivällä perheen nuorimpia alkoi jo haukotuttaa.;)

Reissu oli kaikin puolin ihan onnistunut. Nikon äiti oli mukana lapsenvahtiapuna, mikä helpottikin kovasti liikkumista. Laivalla tullen mennen nukkui hyvin ainoastaan Aleksi ja kenties Enzo tulomatkalla (mennessä hytissä oli kauhean kuuma!), mutta ihan hyvin reissun kuitenkin jaksoi. Seuraavat näyttelyt olisi sitten onneksi lähempänä, kotoisasti Oulussa.

Haukiputaan ryhmis

Eilen oltiin Enzon kanssa Haukiputaalla ryhmänäyttelyssä. Ihana kun kerrankin oli näyttely lähellä ja kehä vasta puolen päivän jälkeen, niin sai nukkua aamulla niin pitkään kun Aleksi antoi nukkua.;) Lähinnä osallistuttiin sen takia, kun viikon päästä on Maailman Voittaja ja inhottaa lähteä niin isoon näyttelyyn "kylmiltään". Toisin sanoen haettiin esittäjälle itsevarmuutta.;) Aina se Enzokin parhaiten esiintyy, kun edellisestä näyttelystä ei ole kovin kauan. Tuomarina oli Maija Mäkinen ja parsoneita ilmoitettu 20. Enzo oli ROP ja arvostelu seuraavanlainen:

Tyypikäs näyttävä uros, jolla hyvät rungon mittasuhteet. Hyvä koko. Hyvä pää, korvat, silmät ja purenta. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä kaula, runko, selkä ja häntä. Hyvä luusto ja käpälät. Lyhyt karva voisi olla hieman kovempi. Hieman tiukka nahka. Liikkuu erittäin hyvin ja tehokkaasti. Hyvä temperamentti.


Kuva: Timo Tuomala

Tästä lähtikin sitten meidän kesän näyttelyputki käyntiin. Näyttelyitä on melkein joka viikonlopulle elokuun puoleenväliin asti ja olisihan se elokuun lopulla TerriErikin, jos vielä riittää intoa sinne.

30.6. Piti vielä lisätä, että karva ei tosiaan ole karkeimmillaan, kuten arvostelussa todettiin. Enzo on yritetty trimmata mahd. siistiksi ja karvan karkeus on sen hinta, kun kypsää päälliskarvaa ei ole paljon. Kuvasta myös näkyy, että pohjavilla on valitettavasti karissut kesän myötä, eikä uutta taida vajaassa viikossa ennättää kasvaa. Toivottavasti päällyskarva kasvaa sen verran mittaa, että tuntuisi MV-näyttelyssä vähän karkeammalta. Toiseen Mäkisen löytämään 'virheeseen' sanoisin, että nahka on tiukka kun on täytetty lihaksilla.;D

Tänään käytiin ostamassa mulle uudet 'onnen tossut'. Tummiin vaatteisiin sopivat mustat kengät (joita onnen tossuiksi nimitetään, kun niillä on tepsuteltu moniin voittoihin) jo olikin, mutta nyt kun on uudet vaaleat näyttelyvermeet (näyttelyitten verukkeella on kiva ostaa uusia vaatteita;)), niin pitihän saada niihin sopivat vaaleat kengät. Toivottavasti niistä tulee onnen tossu kakkoset.:) Lauantaina ne testataan...

Metkusta mummo!

Metkun tyttö River (Meu Amor´s Perdita) pyöräytti tänään kolme poikaa ja kaksi tyttöä! Pennut menivät kennel Peatdiggerin nimiin. Synnytys oli mennyt vaivatta ja pikku perhe voi hyvin.:) Onnea kovasti tuoreelle River-äidille!

Aada 12 viikkoa

Käytiin eilen moikkaamassa Aadaa ja otettiin taas uusia seisomakuvia. Viimeksi oli korvat aavistuksen nousseet ja ne ovat olleet nyt varmuuden vuoksi teipissä, joka näkyy kuvassakin. Pirtsakka tyttö, tämän luulisi esiintyvän iloisesti ja reippaasti näyttelyissäkin!

Piteåssa näyttelyssä

Eilen ajeltiin näyttelyyn Ruotsin maalle Piteåån. Sattui oikein hellepäivä, aurinko paahtoi pilvettömältä taivaalta. Tuomarina oli kreikkalainen Maria Dekaristou ja parsoneita oli ilmoitettu 13, joista kolme Suomesta. Mietin kehässä, että kovinhan tuomari nopeasti teki päätöksensä paras uros-luokassa, kun tuli oikeastaan samantie kättelemään ja onnittelemaan. Enzo oli siis paras uros sertin, cacibin ja S MVA-tittelin kera ja loppukahinoissa myös ROP. Arvostelusta selvisi, että tuomari oli todella ihastunut Enzoon:

Exellent type. Very quality dog! Exellent developed of body. Exellent expression. True terrier movement and temperament. A true champion that deserves the title!

Tämä oli taas niitä tuomareita, josta oli ihanaa miten koira innostuu hänen vinkulelustaan. Tällä kertaa sain onneksi sentään Enzon liikkumaan vingutustuokion jälkeen.;)

Enzo herätti kovasti kiinnostusta ja siitä kävikin moni kyselemässä. Ryhmään ei enää jaksettu jäädä, kun Aleksilla oli kiukkuinen päivä. Varmaan paahtava aurinko ja tuuli teki tehtävänsä. Kiva reissu kuitenkin.:)



Lisätty kuva Enzosta Piteåssa, kuvaaja Anna Wikström.
Olen varmaan päivissä sekaisin ihan kokonaan, kun muistelen kirjoittaneeni tuon tekstin sunnuntaina ja sen takia kirjoitin että eilen käytiin. Päiväykseksi on tullut kuitenkin lauantai?? Eli lauantaina 31.5. käytiin siellä näyttelyssä, ettei joku ajattele että järjestetäänkö niitä Ruotsissa perjantaisinkin.;)

3. shelttipentue 26.5. 4 vuotta!

Myöhästyneet synttärionnittelut shelttipentue nro. 3, eli Vilma, Bono, Pommi ja Oskari! Terveiset myös nelikon Mini-siskolle sateenkaarisilloille.

Tarkastuksia

Skoodi (Meu Amor´s Denahi) kävi eilen silmä- ja polvitarkastuksessa ja oli molemmilta osin terve. Nyt on sitten koko pentue molemmilta osin tutkittu ja kaikki on terveeksi todettu. Hieno homma:) Muistakaahan käydä jatkossakin tarkastuttamassa niitä silmiä.

Kuvassa Kärppiä fanittava Skoodi (huomaa panta). (kuva Minna Greus)

Aadan seisomaharjoitukset

Käytiin tänään (jo ;)) katsomassa Aada-pikkuista ja otettiin samalla seisomakuvia. Hienostihan neiti malttoikin seistä kinkun voimalla. Ikää on nyt siis 8,5-viikkoa.

Kiireinen viikonloppu

Olipas viikonlopulle ohjelmaa kerrakseen ja paljon ajokilometrejä, ainakin näin 7-viikkoisen vauvan kanssa. Perjantaina ajettiin Pielavedelle ja lauantaiaamuna jatkettiin matkaa pennunhakureissulle Taijan luo Aitooseen. Tämä uusi tulevaisuuden toivo, Gwragged Annwn St Agnes "Aada", on yhdistelmästä Foxline Vandal - Gwragged Annwn Tintagel. Aada sai sijoituskodin Oulusta. Neiti on pieni mutta pippurinen ja aivan mielettömän reipas ja iloinen pakkaus! Aada ja velipojat ovat syntyneet 19.3., samana päivänä kun meidän poika. Hauska sattuma.:) Taija laittoi 18.3. illalla viestiä, että Allin synnytys lähestyy ja totesin, että meillä ei. Aamulla sainkin sitten laittaa vuorostaan viestiä, että kumpi kerkesi ensin.;) Niinhän siinä kävi, että kiilasin edelle.;D

Sunnuntaina vuorossa oli mun ensimmäinen äitienpäivä pojan ristiäisten merkeissä vanhempieni luona. Säästyttiinpä juhlien järjestelyltä.;) Nimeksi herra sai Aleksi Elias. Illalla käytiin vielä viemässä Aada uuteen kotiinsa. Onneksi ei joka viikonlopulle ole noin paljon ohjelmaa, kun Aleksikaan ei osaa nukkua kunnolla vieraassa paikassa. Nyt jäädään vaan mielenkiinnolla odottamaan, mitä siitä Aada-neidistä kasvaa. Ainakin lähtökohdat on hyvät.:) Kuvan Aadasta on ottanut Taija Jokela, kun itse ei ehditty sitä kuvata.

Lopuksi vielä myöhästyneet synttärionnittelut Taikalle ensimmäisestä kasvattamastani shelttipentueesta. Temppua onnittelinkin jo lauantaina Pielavedellä. Tytöt täyttivät 7 vuotta.

RUS MVA Miselin Maxfactor

Eilen tuli Enzon valionarvovahvistus Venäjältä. Metkun hakemus on vielä lähettämättä, kun ajattelin ensin odottaa onnistuiko tuo Enzon anomus, ettei mene niin paljon rahaa hukkaan, jos mitään ei kuulu. En onnistunut maksamaan maksua RKF:n sivuilla sanotuille tileille, enkä ole ilmeisesti ainut jolla on ollut valionarvon anomisen kanssa ongelmia ko. maasta. Sen takia meni ensin monta kuukautta, ennenkuin sain aikaiseksi lähettää tuota Enzonkaan anomusta... No nyt laitetaan sitten Metkunkin paperit menemään ja toivotaan että onnistuu yhtä hyvin.:)

Vaasan kv-näyttelyssä

27.4. Meidänkin uutiset ovat jatkossa blogissa, niin voin tehdä nämä päivitykset itse. Ajattelin keventää webmasterin työtaakkaa, kun hänelläkin on pieni lapsi.

Eilen avattiin tämän vuoden näyttelykausi Vaasassa. Huomasi, että taukoa on tullut useamman kuukauden verran (viimeksi oltiin messarissa), kun Enzolla oli keskittymiskyky vähän hukassa. Enzo oli kuitenkin ROP ja päästiin siis kokeilemaan ryhmään. Siellä kävely onnistui erinomaisesti ja seisominenkin jo paremmin. Enzo olikin yllätykseksemme sitten RYP4! Hienosti alkoi siis tämä vuosi näyttelyitten osalta.:)