maanantai 21. helmikuuta 2011

Tuusniemen ryhmis ja muita kuulumisia

Blogi on saanut taas viettää hiljaiseloa, kun ei ole ollut virtaa päivittää. Hallitsevana osana meidän arkea on nyt remontti, joka imee kaikki voimat - jos ei muuten niin henkisellä tasolla. Muutama viikko ollaan nyt elelty toiseen päähän taloa ahtautuneena. Tilaa on käytettävissä n. pienen kaksion verran, joka sekin ala on aivan liian täynnä tavaraa, mutta jonnekinhan ne rojut oli mahdutettava. Varsinaista liikkumatilaa ei siis ole monen neliön verran. Käytössä on keittiön varustuksesta jääkaappi, mikro ja tiskiallas sekä remontoitavalla puolella leivinuuni. Ruoanlaitto on siis vähän hankalaa tai ainakin yksipuolista. Suihku on, jos viitsii raivata ensin tilaa. Pyykkikone oli, kunnes pakkaset jäädytti sille tulevan vesiputken. Telkkari oli, kunnes antenninvirittimeen lakkasi tulemasta virtaa. Dvd:itä voi sentään katsoa ja Aleksin päivähoitopaikan pikkujoulut onkin nähty jo muutama kymmentä kertaa... Aleksi muistaa jo ulkoa, kuka saa seuraavana pukilta lahjan.;) Remontista pahin osa on onneksi ohi. Lattioiden hiominen oli kaikkein kamalinta, hienoa pölyä tunkeutui väkisin joka paikkaan, vaikka kuinka yritettiin remonttipuoli eristää. Pölykin osaa tehdä hienoja "kuurankukkia" telkkarin näyttöön, kun sitä on riittävästi. Ahdistaa edes ajatella miten paljon sitä pölyä on myös kaikkialla muualla. Kaiken muun hauskan lisäksi on pitänyt olla pirunmoiset pakkaset, ettei kukaaan vaan tarkene olla ulkona. Pepperin kauan odotettu juoksukin tuli tietenkin tähän ahtaimpaan saumaan. Vähän meinaa välillä kaatua seinät päälle, mutta pitää vain yrittää ajatella, että kohta tämä tästä alkaa helpottaa. Juoksun osalta helpotusta saatiin eilen, kun Enzo-poika lähti evakkoon.

Viikonloppujen virkistykseksi kävimme pari viikkoa sitten Helsingissä katsomassa Apassionata-shown ja samalla moikkaamassa myös Enzon ja Telman (Tupla-Täplän pentue) poikia Pressoa ja Pattonia. Aika eri tyylisiä poikia (vilkas ja rauhallinen, sileä ja broken), mutta komeita ja ihania molemmat.:) Pattonista yritettiin ottaa myös seisomakuvaa, mutta yhtään loisto-otosta ei saatu. Poikien äitistä tuli muuten Latvian muotovalio tänä viikonloppuna, onnea asianosaisille!:)

Tässä pari seisotusyritystä Pattonista, jotka eivät kyllä tee oikein oikeutta tälle komealle miehenalulle.




Mekin käytiin tänä viikonloppuna näyttelyssä, Tuusniemen ryhmiksessä Pepperin kanssa. Tämä oli nyt Pepperin ensimmäinen näyttely virallisissa luokissa Suomessa (debyyttihän tuli tehtyä Norjassa). Näyttelyyn oli ilmoitettu vain 9 parsonia, joista kaksi oli pois. Pepper oli ainut joka sai ERIn ja SA:n ja siitä tuli siis ROP sertin kera.:)

Tässä arvostelu, tuomari Marja Talvitie:

Erinomaista tyyppiä oleva, kookas, hyväpäinen ja ilmeinen tyttö. Erinomainen ylälinja ja häntä. Todella hyvä takaosa. Hyvä rintakehän pituus. Erinomainen karvan laatu. Tasapainoinen esiintyjä. Liikkuu hyvin.

Vieläkään en ole tyytyväinen esiintymiseen, Pepper oli jotenkin väsyneen ja poissaolevan oloinen. En tiedä vaikuttaako juoksu sitten. Liikkeet meni nyt hyvin, joka oli hieno edistys. Pöytä ei ole ollut missään vaiheessa ongelma, vaikka nytkin oli kaksi ihmistä tutkimassa (harjoitusarvostelija toisena). Seuraava näyttäytymiskerta säästetään ulkokehiin, ulkonäyttelyt on varmasti rennompia nuorelle koiralle. Muutenkaan ei ole nyt oikein aikaa trimmata ja treenata. Kesäkehiin sitten uudella innolla.:)

"Minullakin on nyt serti!"