Pepper masun kasvattaja

Kävimme eilen Sievissä katsomassa Pepperiä ja viemässä pentulaatikon ym. tarvikkeita. Maha pyöristyy kauniisti.:-) Enää olisi n. 2,5 viikkoa "kärsittävänä", eli Pepsun laskettu aika on heti vapun jälkeen. Pennut syntyvät Sievissä ja tulevat meille kun ovat valmiita vieroitettavaksi äitistään, eli 5-viikkoisina. Pääsimme eilen näkemään jo pennutkin, kun naapurissa asuva eläinlääkäri kävi ultraamassa Pepperin kotisohvalla. Hyvä palvelu.:-) Pepper nautti silminnähdin kun hänen masuaan hoivattiin.<3

Näyttää ihan parsonilta, vai mitä!?

Pentujen laskuissa pääsimme viiteen, mutta vähän vaikeaa tarkkaa lukua on sanoa, kun ovat jo niin isoja. Pian se selviää.:-) Tapasimme samalla reissulla pariskunnan, joka on kysynyt Pepperin pentua. Oli mukava tutustua, hyviin käsiin on yksi pennuista pääsemässä.:-)

Kaunis äitikoira<3

Vertailun vuoksi vielä Niitin "6-viikkoismaha" viime vuodelta. Tuo massu sisälsi 5 pentua.

Kiitos Johanna ja Teijo kestityksestä.:-)

Hienoja tuloksia ja pentuja!

Mistähän aloittaisi, on niin monta mukavaa asiaa kerrottavana.:-) Jos vaikka tulospuolelta.

Niitti kävi viikko ensimmäisestä lume-kokeesta uudestaan kokeessa ja sai taas hyväksytyn tuloksen. Niitin työskentely ei ollut parasta mahdollista Niittiä, mutta tulos kuitenkin tuli ja olemme siitä hurjan ylpeitä!! Meillä asuu nyt kaksi metsästysvaliota, jotka eivät ole kalvenneet näyttelykehissäkään.:-)

Samana päivänä Pepper osallistui Tuusniemen näyttelyyn, jossa se esiintyi apeasti (johtuen juoksusta?) ja tuloksena EH/3.

Maanantaina parsonyhdistyksen vuosikokouksessa Enzo palkittiin vuoden 2011 näyttelyparson uroksena. Tämä oli jo viides kerta, kun Enzo sai kyseisen tittelin. Enzo jyrää, vuodesta toiseen:-)

Pepper jäi näyttelyn jälkeen meille odottelemaan tärppipäiviä. Odottavan aika oli pitkä, mutta lopulta pari päivää odotettua myöhemmin Enzo oli sitä mieltä että NYT on aika. Enzo sai jäädä kotiin Pepperin perään itkemään, kun starttasin auton Pepper kyydissä kohti Helsinkiä.

Pepper meillä käydessään.

Ennenkuin Pepper pääsi sulhastelemaan, kävin katsomassa Enzon ja Nerin pentuja. Suloisiahan ne olivat, tietenkin.:-)

Poika, Arbor Vitae Laios

 Tyttö, Arbor Vitae Luna

Pepperin sulhaseksi valitsin Lennin, Frostwood Northern Lights, joka on itse asiassa yllä olevien pentujen äidin veli. Astutus onnistui molemmilla kerroilla erinomaisesti ja helposti. Varsinkin jälkimmäisellä kerralla pariskunta olisi pystynyt hoitamaan homman vaikka aivan keskenään.

Rakkautta ilmassa<3

Nyt sitten alkoi yhdeksän viikon onnellinen odotus, toivotaan että reissu tuotti paljon kauniita pieniä parsoneita. Kotisivuilta löytyy lisää kuvia vanhemmista ja lähipäivinä tarinoin sinne enemmän yhdistelmästä.

Näytelmiä

Pepper osallistui lauantaina Varkauden näyttelyyn. Tuomarina oli Gunther Ehrenreich Itävallasta. Joissakin yhteyksissä (kuten arvostelulomakkeessa) lukee kyllä Saksa, mutta käsittääkseni oli kuitenkin Itävallasta. Tämä tuomari oli itselle uusi tuttavuus, mutta hän taas tunnisti minut. Enzon kautta tietenkin.:) Turistiksi mukaan lähtenyt Enzokin ikuistui sitten tuomarin kameralle kehän jälkeen. Niin ja ne tulokset.:) Pepper VSP ja serti, Enzon ja Telman Varjo-tyttö PN4.:) Hieno aloitus Varjolta. Enzon jälkikasvua esiintyi muuallakin näyttelyissä: Helsingin ryhmiksessä Varjon sisko Näätä ERI/4 ja Tuurin näyttelyssä Enzon ja Peicon lapsista Martti EH ja Ruu ERI/1.:) Mukavia tuloksia siis myös nuorisolla. Tässä vielä Pepperin arvostelu:

16 months. Very strong, beautiful female. Spannable. Very nice top- & underline. Correctly angulated. Correct shoulder. Beautiful head with correct bite & ears & eyes. Excellent hair quality. Very powerful in movement.

Nykyään arvostellaan myös suhtautuminen tuomariin raksi ruutuun menetelmällä ja Pepperillä se oli "rodunomainen lähestyttäessä". Hyvin Pepper suhtautuukin vieraisiin ihmisiin.

Hienosti on kyllä Pepperin näyttelyt alkaneet, ensimmäisessä ROP ja toisessa VSP.:) Viiden vuoden tauon jälkeen meillekin on muuten suunnitteilla pentuja, eli Pepper on tarkoitus astuttaa seuraavasta juoksusta, jota aletaan odotella syksymmällä.

Tässä vielä kuvia tältä päivältä. Ensin poseerausta Aleksin handlaamana.

Ei hullumpi suoritus 3-vuotiaalta.;-)

Sitten kaivettiin frisbee jostain esille ja vauhtia riitti! Kaikkein vauhdikkaimmat otokset ovat yhtä sumua, joten saatte tyytyä rauhallisempiin kuviin.:-)

Huomaa kieli;-)

Huh, tulipa juoksenneltua!

Kevään kuulumiset

Ompas taas tullut taukoa blogin päivityksessä. Vähän aikaa ehti olla Pepperin kodinhakuilmoitus myös täällä blogissa, kunnes koti sitten löytyikin. Pepper muuttaa kuun vaihteessa Sieviin Johannan ja Teijon silmäteräksi ja Xorro-pojan tyttöystäväksi. Pepper oli alunperinkin tarkoitus sijoittaa, mutta sopivaa kotia ei vain vuosi sitten löytynyt. Hienoa, kun nyt sitten löytyi näin mukava koti ja vielä kohtuullisen läheltä.:) Toki tuntuu haikealta luopua Pepsusta kun sen kanssa on vietetty vuosi yhdessä, mutta varmasti se saa hyvän elämän myös uudessa kodissaan.

Toinenkin meidän tyttäristä lähtee pian kotoa, väliaikaisesti tosin. Niitti on jo paksusti kantavana, vaikka viikkoja tuli täyteen vasta viisi viime perjantaina. Jotain sieltä massusta on siis odotettavissa.;) Tämä eka pentuehan tulee Joutilaan nimiin, kun Niitti on sijoituskoira. Nipsulainen lähtee siis pian kasvattajan luo valmistautumaan synnytykseen.

Näyttelyitäkin on taas suunnitteilla tälle kesälle. Pepper on ilmoitettu Varkauteen ja Kokkolaan ja molemmille päiville Ouluun. Ouluun on ilmoitettu myös Enzo. Näitten lisäksi olen katsellut sillä silmällä Kuopion ja Saarijärven näyttelyitä. Syksymmällä alkaa sitten Niitillä viimeisen sertin metsästys, kun 2 vuotta pyörähti mittariin 2.5. Me kurjat omistajat ei olla muistettu noteerata tätäkään merkkipäivää millään saralla. Olisi tainnut unohtua koko syntymäpäivä, jos ei olisi kasvattajalta tullut onnitteluviestiä.;) Toinen juhlapäivä tässä kuussa oli 10.5., kun ensimmäinen kasvattamani shelttipentue täytti 10 vuotta. Ajatella, että siitä on jo niin kauan.

Tuusniemen ryhmis ja muita kuulumisia

Blogi on saanut taas viettää hiljaiseloa, kun ei ole ollut virtaa päivittää. Hallitsevana osana meidän arkea on nyt remontti, joka imee kaikki voimat - jos ei muuten niin henkisellä tasolla. Muutama viikko ollaan nyt elelty toiseen päähän taloa ahtautuneena. Tilaa on käytettävissä n. pienen kaksion verran, joka sekin ala on aivan liian täynnä tavaraa, mutta jonnekinhan ne rojut oli mahdutettava. Varsinaista liikkumatilaa ei siis ole monen neliön verran. Käytössä on keittiön varustuksesta jääkaappi, mikro ja tiskiallas sekä remontoitavalla puolella leivinuuni. Ruoanlaitto on siis vähän hankalaa tai ainakin yksipuolista. Suihku on, jos viitsii raivata ensin tilaa. Pyykkikone oli, kunnes pakkaset jäädytti sille tulevan vesiputken. Telkkari oli, kunnes antenninvirittimeen lakkasi tulemasta virtaa. Dvd:itä voi sentään katsoa ja Aleksin päivähoitopaikan pikkujoulut onkin nähty jo muutama kymmentä kertaa... Aleksi muistaa jo ulkoa, kuka saa seuraavana pukilta lahjan.;) Remontista pahin osa on onneksi ohi. Lattioiden hiominen oli kaikkein kamalinta, hienoa pölyä tunkeutui väkisin joka paikkaan, vaikka kuinka yritettiin remonttipuoli eristää. Pölykin osaa tehdä hienoja "kuurankukkia" telkkarin näyttöön, kun sitä on riittävästi. Ahdistaa edes ajatella miten paljon sitä pölyä on myös kaikkialla muualla. Kaiken muun hauskan lisäksi on pitänyt olla pirunmoiset pakkaset, ettei kukaaan vaan tarkene olla ulkona. Pepperin kauan odotettu juoksukin tuli tietenkin tähän ahtaimpaan saumaan. Vähän meinaa välillä kaatua seinät päälle, mutta pitää vain yrittää ajatella, että kohta tämä tästä alkaa helpottaa. Juoksun osalta helpotusta saatiin eilen, kun Enzo-poika lähti evakkoon.

Viikonloppujen virkistykseksi kävimme pari viikkoa sitten Helsingissä katsomassa Apassionata-shown ja samalla moikkaamassa myös Enzon ja Telman (Tupla-Täplän pentue) poikia Pressoa ja Pattonia. Aika eri tyylisiä poikia (vilkas ja rauhallinen, sileä ja broken), mutta komeita ja ihania molemmat.:) Pattonista yritettiin ottaa myös seisomakuvaa, mutta yhtään loisto-otosta ei saatu. Poikien äitistä tuli muuten Latvian muotovalio tänä viikonloppuna, onnea asianosaisille!:)

Tässä pari seisotusyritystä Pattonista, jotka eivät kyllä tee oikein oikeutta tälle komealle miehenalulle.

Mekin käytiin tänä viikonloppuna näyttelyssä, Tuusniemen ryhmiksessä Pepperin kanssa. Tämä oli nyt Pepperin ensimmäinen näyttely virallisissa luokissa Suomessa (debyyttihän tuli tehtyä Norjassa). Näyttelyyn oli ilmoitettu vain 9 parsonia, joista kaksi oli pois. Pepper oli ainut joka sai ERIn ja SA:n ja siitä tuli siis ROP sertin kera.:)

Tässä arvostelu, tuomari Marja Talvitie:

Erinomaista tyyppiä oleva, kookas, hyväpäinen ja ilmeinen tyttö. Erinomainen ylälinja ja häntä. Todella hyvä takaosa. Hyvä rintakehän pituus. Erinomainen karvan laatu. Tasapainoinen esiintyjä. Liikkuu hyvin.

Vieläkään en ole tyytyväinen esiintymiseen, Pepper oli jotenkin väsyneen ja poissaolevan oloinen. En tiedä vaikuttaako juoksu sitten. Liikkeet meni nyt hyvin, joka oli hieno edistys. Pöytä ei ole ollut missään vaiheessa ongelma, vaikka nytkin oli kaksi ihmistä tutkimassa (harjoitusarvostelija toisena). Seuraava näyttäytymiskerta säästetään ulkokehiin, ulkonäyttelyt on varmasti rennompia nuorelle koiralle. Muutenkaan ei ole nyt oikein aikaa trimmata ja treenata. Kesäkehiin sitten uudella innolla.:)

"Minullakin on nyt serti!"