Meidän juhannus vietettiin tällä kertaa Tanskassa, näyttelyiden merkeissä tietenkin.:) Mukana olivat Enzo ja Niitti omista koirista ja matkaseurana Heli Danin ja Bastin kanssa. Etukäteen vähän jännitti miten tämän neljän terrierin lauman kanssa selvitään, kun joukkoon kuului kuitenkin kaksi urosta, mutta tosi hyvin onneksi meni. Niitti ja Dani tulivat keskenään toimeen erinomaisesti ja kumpainenkin oli mielissään leikkiseurasta. Poikien välilläkään ei ollut mitään kyräilyä, hihnassa tuskin huomasivat toisiaan.
Matkaan startattiin keskiviikkona ja perillä Silkeborgissa olimme torstai-iltana. Saimme majoittua Pepperin ja Danin kasvattajan Annetten siskon asuntoon, mikä oli tosi ihana vaihtoehto hotellihuoneelle. Kaikki neljä koiraa oli ilmoitettu ainoastaan perjantain Maailman Voittaja-näyttelyyn, vaikka "tarjolla" olisi ollut myös kaksi erikoisnäyttelyä. Monet ovat kysyneet, miksi olimme ilmottautuneet ainoastaan yhteen näyttelyyn. Enzon osalta päätös oli itsestään selvä, koska erkkareista ei ollut sille mitään saavutettavaa, koska se on jo Tanskan valio. Niitin kanssa taas ei ilmottautumishetkellä olisi ollut hyötyä tavoitella Tanskan sertiä, koska se ei ole vielä Suomen valio. Sittemminhän on tullut tieto, että näyttelysäännöt muuttuvat ensi vuoden alusta ja myös Tanskan serti jää "roikkumaan". Ei silti harmita, että en ilmoittanut Niittiä erkkareihin, koska muut syyt pois jäämiseen oli raha (kalliit ilmottautumismaksut) ja se että halusin pystyn kerrankin seuraamaan kehän alusta loppuun rauhassa. Aina kun oma koira on ilmoitettu puolet koirista menee ohi silmien ja jälkeenpäin vaan katsoo tuloksista, että ai tuokin oli siellä. Videokuvasin parsonien erikoisnäyttelyn lähes kokonaan (virta alkoi olla vähissä loppua kohden, joten muutama narttu jäi vähemmälle kuvaukselle), joten saan katsoa sen vielä uudestaankin monta kertaa.:)
Maailman Voittajaan oli ilmoitettu 51 parsonia ja pidemmittä puheitta, Enzo voitti ensin valioluokan, sitten cacib-kilpailun eli MV-10 tittelin ja oli lopulta vielä ROtunsa Paras!!! Omat odotukset näyttelyn suhteen olivat maan tasalla, mutta paineet olivat kovat, koska tiesin suurin piirtein kaikkien täällä Suomessa odottavan Enzolle titteliä. Joten aivan ihanaa ja mahtavaa ja vähintäänkin upeaa, että se titteli sieltä tuli ja nyt voidaan mekin leijailla pilvissä tai vaikka avaruudessa asti!!:D On se vaan melkoinen epeli tuo meidän Enzo.:) Narttujen MV-10 tittelin sai Pepperin äiti Maggie.:) Suomeen kantautui myös toinen titteli kun Karvahaalarin Dimi oli urosten Veteraani Voittaja. Hyvä Suomi!:D Niitilläkään ei mennyt ihan huonosti, sen tulos oli ERI/2. Nipsu olisi voinut kyllä vähän tsempata, kun oltiin sentään ulkomailla ja Maailman Voittajassa ja edes yrittää kävellä kunnolla.;)
Enzon ja meidän loistokkaan päivän kruunasi vielä Enzon ja Peicon pentujen syntyminen vielä samalle päivälle.:) Pentusia on kolme narttua ja kaksi urosta. Kenties tuleva Maailman Voittajakin joukossa?;)
Tässä kuvia näyttelystä, kuvaaja Heli Kangas viimeistä kuvaa lukuun ottamatta.
WW-10 titteli takataskussa.
Tuomari Svante Frisk arvioimassa Niitin ilmettä.
ROP Enzo ja VSP Maggie. Voittajan on helppo hymyillä?
No irtosihan se hymykin.:)
Pönötykset kotimatkalla.
Verdens Vinder tarkoittanee Maailman Voittajaa, ellei meitä ole huijattu.;)
Joitakin kuvia löytyy myös tämän linkin kautta.
Lämpimät kiitokset vielä kaikille eri formaattien kautta onnitelleille ja onnea vielä kerran myös kasvattaja-Jaanalle! Aika makeeta varmaan olla Maailman Voittajan kasvattaja.:) Voin kertoa, että aika mageeta on olla myös Maailman Voittajan omistaja.;P Meillä jäi kuohuviinit vielä ostamatta, mutta lupaan tässä ja nyt, että järjestämme jonnekin yhteyteen voiton juhlat. Porukalla on mukavampi juhlia.:) Tarjolla on sitten myös sitä kuohuvaa.;)