Noloja tilanteita, osat 1 ja 2

Tämä viikko alkoi huonosti. Maanantaina Aada tuli meille hoitoon ja sen oli tarkoitus olla torstaille asti, jonka jälkeen se menisi "mummolaan". No, Aada tuli, eikä siitä minulle ollut mitään vaivaa. Se osasi olla siivosti ja tuli toimeen Aleksin ja Metkun kanssa hyvin. Vaan entäs tämä meidän naistenmies Enzo. Ainahan se kaikki kylään tulevat nartut yrittää astua, mutta kun tälle hullutukselle ei tullut loppua sitten millään. Välillä laitoin sen toiseen huoneeseen ja siellä se vinkui oven takana. Yleensä se tajuaa lopettaa, kun narttu antaa vähän hammasta, mutta eihän 4-kuinen pikkutyttö vielä osaa puolustautua. Hävetti soittaa Aadan porukoille, että saako Aada mennä sittenkin mummolaan heti (se oli ollut meillä jotain 5 tuntia...), kun Enzo ei kuitenkaan suostuisi syömään tuossa mielentilassa ja Kuopion näyttelyt on tulossa.

Eilen tilanne muuttui sitten entistä nolommaksi. Aloin ihmettelemään, kun näyttelyitten lappuja ei ole kuulunut. Selvisi, että enhän ole muistanut edes ilmoittaa Enzoa niihin! Pitäisi kai aina merkata johonkin ylös, mihin näyttelyihin on ilmottauduttu. Alkukesästä oli niin paljon ilmottautumisia, että en näköjään pysynyt enää laskuissa mihin on ilmottauduttu ja mihin ei. Ei voi sanoa edes, että säästyipähän 87€, kun jonnekin nekin rahat on silti hävinnyt.;) Seuraava näyttely on sitten vasta Terri-Eri, kun Torniokin jää välistä muitten menojen takia.

Ylivieska kv

Lauantaina oli Ylivieskan näyttely, tuomarina Tarmo Viirtelä. Enzo oli ROP ja arvostelu seuraavanlainen:

Mallikas hyväkuntoinen uros, jossa ainoana moitteena turhan syvä rintakehä. Liikkuu hyvällä askeleella. Todella näyttävä kokonaisuus.

VSP oli tuttu tyttö Erimarin Annamania "Mona".



Metkukin oli pitkästä aikaa mukana turistina ja tässä tunnelmat:



Tämän takia Metku ei ole kovin usein mukana.;) Kotona on paljon hauskempaa.

Kuvat ottanut jälleen Timo Tuomala.

Melkein intti

Hoksasin tänään, että jos Enzon cacibit vahvistettaisiin, niin siitä olisi tullut lauantaina KANS MVA! Cacibeja sillä on neljästä eri maasta ja vuoden aikaraja ensimmäisestä tuli täyteen juhannuksen tienoilla. Harmi kun titteli jää ikuisesti vahvistusta vaille (jos ei näyttelysääntöihin tule joskus muutosta), mutta voisihan tätä silti vähän juhlia.:)

Aada-tyttönen kohta 4kk

Eilen käytiin katsomassa myös Aadaa. Ikää tulee lauantaina täyteen 4kk ja nyt oli jo kokoakin saatu ihan kivasti lisää. Tässäpä taas muutama kuva vierailulta.

Lisäsin myös linkkilistan.

Näyttelyitä

Eilen ja tänään oltiin siis Enzon kanssa Oulun näyttelyissä. Tämänpäiväinen meni huonommin, joten kerron ensin siitä. Ensinnäkin, satoi vettä, joten tunnelma ei ollut aivan katossa jo näyttelyyn mentäessä. Kehäalueen kenttä oli jo eilen kamala (rikkaruohoa ja koirankorkuista heinää ja pohja, joka oli kyllästetty vedellä), joten tänään se oli vielä kamalampi. Parsoneilla tuomarina oli romanialainen Robert Schill. Meinasin myöhästyä kehästä (tuomarin mielestä kai myöhästyinkin, kun en ollut jo valmiina vuoroa odottamassa...), kun en arvannut kehän etenevän niin nopeasti. Tuomari tokaisikin ärtyneeseen sävyyn, että ala jo tulla, kun kaivoin vielä lelua mukaan sadetakin taskusta. Oma vuorokin oli ohi ennenkuin huomasinkaan. Pöydällä tuomari katsoi vain hampaat, kivekset olisi saanut puuttua vaikka kokonaan ja hännässä olla vaikka kuinka monta mutkaa, kun koiraa ei muuten tutkittu. Liikkeitä tarvitsi esittää yhden kiekan verran ja seisottaakin vain hetki, niin siinä se sitten oli. Arvostelu olikin lyhyt ja mitäänsanomaton:

Exc. general appearance. Plenty of substance. Correct head. Deep chest. Good angulations. Free movement.

Samantien PU-luokkaan, kierros ympäri ja seisomaan ja tulos PU2. Ainoastaan voittajalla (velipuolikas Maitomiehen Mustang) oli kuulemma oikea terrierin temperamentti. Koko pari minuttia kestäneestä näyttelystä jäi lähinnä hölmistynyt olo, eihän tässä ehtinyt tajuta mitä tapahtui. Eniten jäi ihmetyttämään, millä perusteella tuomari pystyi sanomaan, ettei muilla sijoittuneilla ole oikeanlainen temperamentti. Enzokin käveli mallikkaasti ja seisoi ok. PU-luokassa kiinnosti enemmän Mustin supinnahka, mutta se seisoi kuitenkin jotakuinkin ok. Kehän jälkeen alkoi suututtaa, että mielestäni en saanut rahoilleni mitään vastinetta. En sano, että Enzon olisi pitänyt voittaa, eikä se harmitakaan. Kummastuttaa ja suututtaa vain tuomarin hirvittävä kiire ja tuntui, ettei häntä paljon kiinnostanutkaan. Jälkeenpäin kuulin, että tuomari oli pahoitellut, kun JOUTUU arvostelemaan nopeasti sateen takia. En ymmärrä mitä se sade siihen vaikuttaa? Jos on kerran jo kastuttu, niin kastutaan sitten kunnolla, kunhan tuomarikin hoitaa työnsä kunnolla. Paha maku jäi tästä reissusta suuhun, mutta onnea voittajille Mustille ja Köpille, molemmat ovat sertinsä ansainneet!:)

Sitten se eilinen, paremmin mennyt näyttely. Ilmakin oli nätin aurinkoinen ja tuomari ystävällinen ja perusteellinen Stelios Makaritis Kreikasta. Enzo esiintyi hyvin ja tuomari tykkäsi siitä kovasti:

Excellent type all over. Excellent head and expression with super proportions between skull and muzzle. Excellent neck. Beautiful body and topline. Lovely tail set. Hard body condition. Beautiful harsh coat. Super, sound mover with full of spirit.

Sain kunnian esittää myös Uhman, joka on hauska persoona esittää, eikä ota turhia esiintymisen paineita. Edestakaisissa liikkeissä se hyppäsi kehän laidalla seissyttä vierasta naista vasten...;) Valeraskaus vain oli saanut neidin ärhäkäksi ja PN-luokassa olisi pitänyt vähän pörrätä takana olevalle. Molemmat esittämäni koirat pärjäsivät hienosti: Enzo oli ROP ja Uhma PN2 sertin kera! Ihana kun Uhmulikin pärjäsi, onhan se niin nätti.:)

Uhma poseeraa.

ROP ja VSP (Friedrich´s Royal Rhapsody)

Kaikki kuvat on ottanut Timo Tuomala.

Ryhmän otti Michael Buckley Yhdysvalloista ja Enzo oli hienosti RYP3!! Kaikkein hauskinta oli, kun koiria seisotettiin tuomaripöydän edessä ja kuulin tuomarien keskustelun. Joku miestuomari kysyi, että mikä tämä parson on, että ompa komea. Stelios, vastasi, että hän arvosteli parsonit ja toinen innostui kehumaan Enzoa ja meinasi, että Enzon pitäisi voittaa. Olisi pitänyt vilkaista kuka tämä tuomari oli, niin voisi joskus viedä hänelle Enzon näytille.;)

Blogi uudistuu...

Matkin vähän Uhman ja Åskun blogia ja tein meidänkin koirille omat esittelyjutut tuohon sivuun. En oikeastaan ollut hoksannutkaan, että sellaiset pystyy tekemään, kun niin kiireellä tämän blogin silloin tein. Pitäisi muutenkin tehdä kaikenlaista uudistusta (linkkilistaa, kuvia jne.), kun ennättää. Uhmalla ja Åskulla on muuten todella hieno blogi, kannattaa käydä kurkkaamassa. Voi kun itselläkin olisi niin hyvä kamera ja taitoa, että saisi noin hienoja kuvia...!

Huomenna siis Oulun kv-näyttelyyn heti aamusta ja sunnuntaina saa nukkua pitempään. Toivotaan, että ainakaan kehän aikaan ei sataisi vettä.

Maailman Voittaja-matkalla

Nyt on meidän ainokainen kesälomareissu tehty. Yllätys yllätys sekin oli näyttelyreissu... Lauantaina oli siis Tukholman Maailman Voittaja-näyttelyssä vuorossa terrierit ja sinne osallistuttiin Enzonkin kanssa. Parsoneita oli ilmoitettu 73 kpl 11 eri maasta. Tuomarina oli ruotsalainen Benny Blid von Schedvin. Enzon tulos oli VAL ERI/2 ja arvostelu seuraavanlainen:

Välbalanserad stram champion. Välformat huvud. Bra uttryck. Utm. överlinje. Välans. svans. Bra bröstkorg. Bra benstomme. Utm. bakställ. Rör sig väl. Välvisad. Bra färg.


Enzo arvosteltavana.

Kiva että kerrankin kehutaan myös esittämistä.:) Luokan voitti ranskalainen Alexie De La Roche Turpin, joka oli muuten Suomessa järjestetyssä EV-näyttelyssäkin 2006. Ihan hyvä sijoitus Enzolta tuon tason näyttelyyn. Luokkavoittaja oli ihan eri tyyppinen kuin Enzo ja muutenkin tuntui että tuomari tykkäsi hieman vaatimattomamman tyyppisestä parsonista kuin mitä Enzo on. Oli kiva kuitenkin nähdä eri maitten edustajia. Enzo herätti kovasti kiinnostusta ja siitä kävikin moni ottamassa kuvia. Oma kasvatti Aleksikin sai kovasti ihastuneita kommentteja ja ottipa siitä joku lehtikuvaaja (? ) kuvankin.:)


Iltapäivällä perheen nuorimpia alkoi jo haukotuttaa.;)

Reissu oli kaikin puolin ihan onnistunut. Nikon äiti oli mukana lapsenvahtiapuna, mikä helpottikin kovasti liikkumista. Laivalla tullen mennen nukkui hyvin ainoastaan Aleksi ja kenties Enzo tulomatkalla (mennessä hytissä oli kauhean kuuma!), mutta ihan hyvin reissun kuitenkin jaksoi. Seuraavat näyttelyt olisi sitten onneksi lähempänä, kotoisasti Oulussa.