Tuusniemen ryhmis ja kuvaterveisiä

Viime sunnuntaina 24.2. oli Tuusniemen ryhmänäyttely. Kasvateista oli ilmoitettu Niitin pennuista Kerttu ja Wilson pentuihin ja Pepperin pennuista Fanni ja Lenni junnuihin. Tuomarina oli italialaislähtöinen, nykyisin Norjassa asuva Antonio Di Lorenzo. Wilsonille näyttelypaikalla näytti olevan liikaa virikkeitä, se mennä vouhotti niin että korkeintaan yksi tassu tavoitti maata ja huuteli mennessään "mä maalaispoika oon", joten päätettiin jättää tällä kertaa leikki kesken sen osalta ja jatkaa harjoituksia. Meillä se osaa esiintyä hyvin, mutta pitää näköjään lisätä pikkuhiljaa vaikeusastetta ja jospa siitäkin pojasta reenillä vielä kehäkelpoinen saadaan.

Kerttu esiintyi hienosti pentuluokassa saaden kunniapalkinnon ja oli näin ollen ROP-pentu. En ole Kertun kanssa päässyt paljon harjoittelemaan, mutta se esiintyi silti kuin vanha tekijä. Ihana Kerttu.:-)

Kerttu pöydällä ja nukkuva esittäjä;)

"Nyt mennään eikä meinata!" sanoo kasvattaja ja Kerttu yrittää kipittää perässä parhaansa mukaan.

Kuvat Janne Siponen

Junnu-uroksissa esiintyi Lenni, joka sai muuten hyvän arvostelun, mutta ne korvat... Lenni pärjäisi varmasti, jos korvat saisi asentoon, nyt ne sojottavat lentävästi ulospäin kumpainenkin. Pieni haastetehtävä Lennin kotiväelle.;-) Lennikin esiintyi hienosti, vaikka senkään kanssa ei olla juuri harjoiteltu (vähän siinä pihalla ennen kehää;-)).

Fanni esiintyi ehkä huonoiten, vaikka onkin kokenein. Pöydällä se oli hienosti, mutta tuntui että se pomppi jotenkin pentumaisesti liikkeessä ja oliko jo vähän väsynyt odottamisesta, kun ei jaksanut enää seistä fannimaisen ryhdikkäästi. Tulos oli kuitenkin PN2 ja vara-serti, eli ei huonosti suinkaan. Arvostelusta olin kyllä aika eri mieltä, puoleen ja toiseen. Eniten ihmetytti, että tuomari sanoi Fannin tarvitsevan paremmat korvat. Olen ajatellut että Fannilla on parhaat korvat minun koiristani, joten taitaa olla melkoinen korvaongelma kun parhaatkin on huonot...;-) No se siitä ja kohti uusia näyttelyitä.

Fanni ja The Korvat

Kuvaterveisiä on tullut mukavasti Fannin sisaruksilta, tässä muutamia.

Ella (Oh My Molly) kuva Tiia Laitinen

Kenny (Keen On Kenny) kuva Tiina Virtanen

Stella (Kiss For Kelly) kuva Maria Nylund

Lisää kuvia löytyy jokaisen omasta galleriasta.

Talvi alkaa taittua kevään puolelle. Tänä talvena huomasin, että miten olenkaan pärjännyt aiemmat talvet ilman lumikenkiä? Lenkkeilymaastot avartuivat kummasti, kun pääsi polkemaan omat polut metsään. Paljon mielekkäämpää, kuin tien vartta tallustaminen. Eikä nuo koirat näytä siitä polulta juuri poikkeavan, paitsi nyt kun tuli hankiaiset.