Aleksille nousi aamulla kuume, joten "pääsin" viettämään ylimääräistä kotipäivää. Koneen vieressä näkyy olevan pino Enzon arvosteluja, jotka on jäänyt julkaisematta tänne, niin kirjoitanpa ne nyt.
Joensuu, Karin Bergbom
Hyvänkokoinen, hyvä sukupuolileima. Kaunislinjainen uros, jossa sopiva vahvuus. Kaunis ilme ja hyvä pää, korvat ja silmät. Kaunis kaula ja ylälinja. Erinomainen etuosa, rintakehä ja takaosa. Erinomainen karva ja väritys. Liikkuu todella kauniisti tehokkaalla, vetävällä askeleella. Hieno yksilö.
Helsinki, Sheila Atter
Lovely, typical male. Excellent head. Excellent neck, shoulder and angulations. Excellent coat. Correct topline and tailset. Moved with real drive.
Tervakoski, Rade Dakic
Very nice built male. A lot of elegance. Beautiful head. Very nice ears. Correct bite. Beautiful, elegant neck. Very nice topline. Good angulations and tailset. Very nice in movement.
Sitten toinen juttu. Olemme hommaamassa narttupentua, jolle kaipailisimme sijoituskotia. Mieluiten koti saisi löytyä tästä Oulun seudulta tai sitten Pielaveden lähiympäristöstä. Jälkimmäinenkin käy, koska liikumme sillä suunnalla usein. Tulevan omistajan ei tarvitse olla huippuaktiivinen joka lajin harrastaja, vaan tärkeintä että ymmärretään parsonin liikunnalliset ja toiminnalliset tarpeet ja tehdään koiran kanssa edes jotain. Olisi tietenkin kiva, että näyttelyt kiinnostaisivat edes vähän, mutta mitään Enzon kaltaista menestyjää en voi luvata. Jos siis olet ajatellut parsonin hankintaa ja ajatus sijoituskoirasta ei säikäytä, niin ota yhteyttä.:)
maanantai 7. syyskuuta 2009
torstai 3. syyskuuta 2009
Enzo 4 vuotta!
keskiviikko 2. syyskuuta 2009
Great, super great
Ei sitä meinaa ehtiä eikä jaksaa taas tänne kirjoitella. Nyt kun meidän kesän näyttelyputki tuli päätökseensä (huom. kesän, näyttelemme taas syksymmällä) ja pääsi siltä osin vähän huokaisemaan, niin silmät aukesi miten suttuiseksi meidän huusholli on päässyt riistäytymään. Elokuussa ei oltu kotona yhtenäkään viikonloppuna ja alkuviikot meni aina reissusta palautumiseen ja loppuviikosta piti valmistautua jo seuraaviin menoihin. Nyt on sitten imuri heilunut joka ilta ja ostin lisää mun suosikki siivousvälineitä, Swiffer dustereita.:D Niillä on mukava huiskutella pölyjä palkintojen päältä.
Lauantaina näimme myös Niitin veljen Mikin, joka oli varsin lupaavan näköinen nuorimies.:) Niitti ansaitsee myös erikoismaininnan siitä, miten helppo sen kanssa oli mennä näyttelyyn. No okei, se tempoi hihnassa kaikkien luo ja kaikkialle ja hermoja kiristi kun meinasi sotkeutua sen hihnaan, mutta se on mahdottoman reipas eikä pelkää mitään. Vaikka väkeä, melua yms. (mikä voisi ehkä aristuttaa pentua) oli paljon, niin Niitin häntä ei edes yrittänyt laskea ja kaveri paineli vain iloisesti menemään ja jyysti tyytyväisenä häkissä possunkorvaa. Hieno Niitti.:)
Sunnuntaina oli sitten se Tervakoski, johon oli ilmoitettu 36 parsonia. Pitkä lauantaipäivä painoi sopivasti Enzon jalkaa;) ja tällä kertaa se esiintyi taas hienosti ja oli myös ROP. Tuomarina oli serbialainen Rade Dakic. Ryhmästä ei täältäkään sijoitusta irronnut, päästiin "vain" kahdeksan parhaan joukkoon. No, aina ei voi voittaa eikä edes sijoittua.
Mutta asiaan. Viikonloppu vierähti siis etelän maalla näyttelyissä. Lauantaina oli ensin terrierien erikoisnäyttely Terri-Eri sekä Top Terrieri-kutsukilpailu ja sunnuntaina Tervakosken kv-näyttely. Terri-Erissä oli tuomarinmuutoksen ansiosta kasvattajatuomari Iso Britanniasta, Sheila Atter (kennel Ridley). Parsoneita oli ilmoitettu mukavat 60 kpl. Aleksi jäi tällä kertaa mummuille hoitoon, ensimmäistä kertaa yksin yökylään. Erossa oleminen taisi olla äitille vaikeampi paikka kuin pojalla, kun viikonloppu oli mennyt kaikin puolin hienosti. Hyvä niin, sillä näitä etelän näyttelyreissuja olisi tulossa lisääkin...;D
Enzolla oli lauantaina taas töpinä päällä, mutta käveli se välillä ihan hyvinkin. Tuomari tykkäsi hyvin liikkuvista koirista, joten Enzo oli hänen mieleensä. Enzo olikin ROP ja veli-Velhon tyttö Myytti (Karvahaalarin Onnen Amuletti) VSP. Myytti liikkuu myös todella kauniilla pitkällä askeleella.:) Tekstin otsikko tulee siitä, kun tuomari itsekin halusi ottaa voittajista kuvan ja oli kuulemma itseksen myhäillyt noilla sanoin.:)
Parempien kameroitten omistajat olivat taas kuvanneet ahkerasti, joten tässä kuvapläjäys lauantain rotukehästä. Kiitos luvasta kuvien käyttöön!
Kuvat Toni Lund
Kuva Marko Tuliniemi
Kuva Toni Lund
Ryhmässä ei menestystä tullut, kun saksalainen tuomari oli selvästi mieltynyt karvaisempiin ja matalajaraajaisempiin. Sen sijaan Top Terrierissä Enzo pääsi monelta kierrokselta jatkoon (kisa käydään pareittain pudotuspelinä) ja oli lopulta neljän parhaan joukossa. Aika hieno saavutus sekin. Osallistujat ovat kuitenkin kaikki oman rotunsa edellisvuoden menestyksekkäimpiä näyttelykoiria.
Lauantaina näimme myös Niitin veljen Mikin, joka oli varsin lupaavan näköinen nuorimies.:) Niitti ansaitsee myös erikoismaininnan siitä, miten helppo sen kanssa oli mennä näyttelyyn. No okei, se tempoi hihnassa kaikkien luo ja kaikkialle ja hermoja kiristi kun meinasi sotkeutua sen hihnaan, mutta se on mahdottoman reipas eikä pelkää mitään. Vaikka väkeä, melua yms. (mikä voisi ehkä aristuttaa pentua) oli paljon, niin Niitin häntä ei edes yrittänyt laskea ja kaveri paineli vain iloisesti menemään ja jyysti tyytyväisenä häkissä possunkorvaa. Hieno Niitti.:)
Sunnuntaina oli sitten se Tervakoski, johon oli ilmoitettu 36 parsonia. Pitkä lauantaipäivä painoi sopivasti Enzon jalkaa;) ja tällä kertaa se esiintyi taas hienosti ja oli myös ROP. Tuomarina oli serbialainen Rade Dakic. Ryhmästä ei täältäkään sijoitusta irronnut, päästiin "vain" kahdeksan parhaan joukkoon. No, aina ei voi voittaa eikä edes sijoittua.
Seuraava koitos on parsonien pääerkkari lokakuussa. Nähdään siellä!:)
keskiviikko 19. elokuuta 2009
Lisää hehkutusta
Vuoden näyttelykoirakilpailun pistetilanne oli päivitetty tänään ja Enzo on kesän saavutuksillaan noussut sijalle 18!!! Kaikista terriereistä Enzo on toiseksi parhaalla sijoituksella!!! Mamma on nyt niin ylpee, niin ylpee...:D¨ Aika kova saavutus, kun me aloitettiin tämä kilpailukausi vasta kesäkuun lopulla (kilpailukausi alkaa marraskuun alusta). Sijoitus voi tietenkin vielä romahtaa kovastikin, mutta että ollaan saatu edes käydä noin kovilla sijoituksilla, on hurjan hienoa.:) Pisteitä Enzolla on kasassa 77 ja toivottavasti tulee vielä jokunen lisää, mutta eihän näistä näyttelyistä koskaan tiedä.
tiistai 18. elokuuta 2009
Yleisön pyynnöstä: Enzo uusi voittonsa!!
Joensuu kv 16.8.09 pääsi Enzon saavutuksia-listalle, kun Enzo meni ja voitti koko näyttelyn! Vasta kaksi viikkoa sitten juhlittiin Enzon (ja koko Suomen parsonkannan) ensimmäistä BIS-voittoa Iisalmessa ja nyt, heti seuraavasta näyttelystä, voitto tuli taas. Niin käsittämätöntä...:) BIS-kehässä seistä nökötettiin sateen piiskatessa niskaa ja liikkuessa rapa vaan roiskui, mutta olosuhteet ei menoa haitannut (päinvastoin, turha hötkyily unohtui Enzoltakin;) ) eikä latistanut voiton tunnelmia. Kuvia ei valitettavasti omasta takaa ole, sillä Niko joutui seuraamaan finaalia autosta käsin Aleksin takia. Tuskinpa se BIS-kuva edes on kovin edustava, kun oltiin siinä vaiheessa aika märkiä.;) RYP-kuvan sen sijaan piti onnistua ihan hyvin. Pitää vielä mainita, että loppukehässä kaikilla muilla paitsi meillä ja pohjanpystykorvalla oli sateenvarjot. Metsästyskoirat pärjää ilmankin...;)
Rotu- ja RYP-tuomarina meillä oli Karin Bergbom ja BIS-kehässä Marija Kavcic Sloveniasta.
Kun niitä ison kehän kuvia ei kerta ole, niin laitetaanpa sitten pari kuvaa Niitin Oliver-iskästä, joka osallistui myös Joensuun näyttelyyn. Oli mukava nähdä Oliver omistajineen ja pääsihän Niittikin tutustumaan isiinsä. Tapaaminen oli iloinen ja riehakas.:)

Oliver eli Batzi's Foxline Sky

Komea isä Niitillä...:)
Uudet kotisivutkin on nyt julkaistu. Käykääpäs kurkkaamassa.:) Jotain pientä yritin vääntää myös englanniksi ulkomaisten vierailijoitten iloksi...
Rotu- ja RYP-tuomarina meillä oli Karin Bergbom ja BIS-kehässä Marija Kavcic Sloveniasta.
Kun niitä ison kehän kuvia ei kerta ole, niin laitetaanpa sitten pari kuvaa Niitin Oliver-iskästä, joka osallistui myös Joensuun näyttelyyn. Oli mukava nähdä Oliver omistajineen ja pääsihän Niittikin tutustumaan isiinsä. Tapaaminen oli iloinen ja riehakas.:)

Oliver eli Batzi's Foxline Sky

Komea isä Niitillä...:)
Uudet kotisivutkin on nyt julkaistu. Käykääpäs kurkkaamassa.:) Jotain pientä yritin vääntää myös englanniksi ulkomaisten vierailijoitten iloksi...
keskiviikko 12. elokuuta 2009
Niitti ja kesän projektit
Pitää välillä kirjottaa muitakin kuin näyttelykuulumisia.
Niitti on varttunut jo 14,5-viikon ikään ja on oikein nätti ja reipas tyttö. Puremisen tarve on valtava, koko ajan pitäisi olla jotain jäystettävää. Kaikenlaista pientä ja vähän isompaakin se on ehtinyt jo tuhoamaan, mutta ei onneksi ole vielä pahemmin kajonnut huonekaluihin tai talon rakenteisiin *koputtaa puuta*. Tai no, Niitillä on joku projekti terassin alla, että mistäs sitä tietää mitä se siellä puuhastelee...;-/ Eristevillojakin ilmaantui jossain vaiheessa pihamaalle, mutta ne osottautuivat onneksi vaan varastosta löytyneiksi ylijäämäpaloiksi. Niko on kesän aikana rakentanut varastoon koirille eristettyä koppia, johon ne pääsevät ulkoaitauksesta. Niitti pienenä ja hoikkana mahtui ainakin vielä joku aika sitten osasta häkin verkon silmistä (varaston puolella on myös aivan pieni verkolla aidattu alue, josta mennään koppiin), joten sen kulkumahdollisuudet ovat olleet esteettömät...
Alkukesästä oltiin muutenkin reippaita ja laitettiin takapihalle aita. Niko nikkaroi vielä varaston ja talon väliin hienon portin. Kyllä on ihana kun voi laskea koirat takaovesta ulos, eikä tarvitse koko ajan kytätä missä ne ovat ja mitä tekevät. No, yleensä varsinkaan Enzoa ja Metkua ei tarvitse kaukaa katsella, ne kun odottavat oven takana... Kumma ettei ulkoa löydy aikuiselle koiralle tekemistä! Niitti sentään osaa puuhastella omiaan.
Aleksista on tullut villi viikari, eikä se millään uskoisi, että koiria ei saa kiusata. Isojen koirien suhtautuminen Aleksiin onkin muuttunut, kun koko ajan saavat olla varuillaan, milloin yksi tulee vetämään hännästä tai lyömään kaukosäätimellä.:( Ollaankin pidetty nyt koiria ja Aleksia pääasiassa erillään, että koirienkin on helpompi olla. Aleksikin "pääsee" vuorollaan omaan huoneeseen portin taakse. Monesti alkukiukuttelun jälkeen poika muistaa, että mullahan oli täällä näitä lelujakin, eikä omassa huoneessa oleminen olekaan niin kamalaa. Jospa se ikä toisi pikkuhiljaa järkeä päähän, eikä tarvitsisi "eristää" enää ketään. Niitin kanssa Aleksi tulee parhaiten toimeen, kun jos Aleksi kiusaa Niittiä, niin Niitti kiusaa Aleksia. Reilu peli.;) Nämä kaksi ovat kyllä melkoinen parivaljakko.
Niko metsästyskavereineen on ahkeroinut myös Pielaveden suunnalla. Nyt alkaa kuulostaa siltä, kuin minä en olisi tehnyt mitään koko kesänä (paitsi sitä aitaa), eikä mulla mitään omia suuria projekteja ole ollutkaan. Silti tuntuu ettei ole kyllä vapaa-aikaakaan. Sitäpä se taitaa äiti-ihmisen arki olla yleensä... Niin, Niko kavereineen on siis kesän mittaa tehnyt metsän asukeille luolaston, joka mukailee luonnollista maapesää. Toiveissa olisi, että sinne lähivuosien aikaan uskaltautuisi joku elukka ja siitä tulisi asuttu. Näin olisi yksi pyydettävä pesä lisää.:)
Olen minäkin sentään jotain saanut tehtyä, nimittäin uudet kotisivut meille. Entiset ovat shelttikasvattini omistajan tekemät ja kun Minnalla ei opiskelulta ja lapsenhoidolta ole varmaan liiaksi aikaa, niin en ole kehdannut enää millään päivityspyynnöillä rasittaa. Niinpä meidän sivut on jäänyt vähän ajastaan jälkeen. Itse en osaa koodausta, joten tein sitten ihan uudet sivut. Kiva kun saa itse päivittää.:) Uudet sivut pitäisi ilmestyä vanhaan tuttuun osoitteeseen http://www.meu-amors.com/ lähipäivinä. Samalla vaihdoin sähköpostiosoitetta, kun uuden kotisivupalvelimen kautta vanhasta osoitteesta olisi joutunut maksamaan niin paljon, että uusille kotisivuille+sähköpostille olisi tullut hintaa yli tuplasti enemmän kuin ennen. Ajattelin, että antaapa olla. Sähköpostilaatikoita kun saa ilmaiseksikin. Uusi osoite on anne.salminen(@)kotiportti.fi
Pitääpä vielä kertoa, kun käytiin näyttämässä Niittiä kasvattajalle Utajärven terrierileirillä viime viikonloppuna. Niittihän ei ketään pelkää eikä vierasta, joten sitkeästi se olisi ollut menossa moikkaamaan sellaisiakin koiria, jotka sille haukkuivat ja ärisivät. Niitti pääsi tutustumaan myös keinoluolastoon ja siellä se pisteli menemään avonaisessa putkistossa. Ketut olivat ulkona häkeissään ja ne kiinnostivat heti. Kovin lähelle ei vielä Niittiä päästetty, mutta pientä haukun poikasta yritti Niitin suusta jo tulla. Ja voi että kun ei olisi haluttanut kettujen luota lähteä pois! Joten hyvältä vaikuttaa.:) Selvästi kakara jo tietää mistä on kyse, joten nyt odotetaan, että tulee ikää lisää.
Seuraavat näyttelyt meillä on sunnuntaina Joensuussa ja kuun lopussa Terri-Eri (+ Top Terrieri) ja Tervakoski. Siitä seuraava onkin sitten vasta erkkari lokakuussa.
Niitti on varttunut jo 14,5-viikon ikään ja on oikein nätti ja reipas tyttö. Puremisen tarve on valtava, koko ajan pitäisi olla jotain jäystettävää. Kaikenlaista pientä ja vähän isompaakin se on ehtinyt jo tuhoamaan, mutta ei onneksi ole vielä pahemmin kajonnut huonekaluihin tai talon rakenteisiin *koputtaa puuta*. Tai no, Niitillä on joku projekti terassin alla, että mistäs sitä tietää mitä se siellä puuhastelee...;-/ Eristevillojakin ilmaantui jossain vaiheessa pihamaalle, mutta ne osottautuivat onneksi vaan varastosta löytyneiksi ylijäämäpaloiksi. Niko on kesän aikana rakentanut varastoon koirille eristettyä koppia, johon ne pääsevät ulkoaitauksesta. Niitti pienenä ja hoikkana mahtui ainakin vielä joku aika sitten osasta häkin verkon silmistä (varaston puolella on myös aivan pieni verkolla aidattu alue, josta mennään koppiin), joten sen kulkumahdollisuudet ovat olleet esteettömät...
Alkukesästä oltiin muutenkin reippaita ja laitettiin takapihalle aita. Niko nikkaroi vielä varaston ja talon väliin hienon portin. Kyllä on ihana kun voi laskea koirat takaovesta ulos, eikä tarvitse koko ajan kytätä missä ne ovat ja mitä tekevät. No, yleensä varsinkaan Enzoa ja Metkua ei tarvitse kaukaa katsella, ne kun odottavat oven takana... Kumma ettei ulkoa löydy aikuiselle koiralle tekemistä! Niitti sentään osaa puuhastella omiaan.
Aleksista on tullut villi viikari, eikä se millään uskoisi, että koiria ei saa kiusata. Isojen koirien suhtautuminen Aleksiin onkin muuttunut, kun koko ajan saavat olla varuillaan, milloin yksi tulee vetämään hännästä tai lyömään kaukosäätimellä.:( Ollaankin pidetty nyt koiria ja Aleksia pääasiassa erillään, että koirienkin on helpompi olla. Aleksikin "pääsee" vuorollaan omaan huoneeseen portin taakse. Monesti alkukiukuttelun jälkeen poika muistaa, että mullahan oli täällä näitä lelujakin, eikä omassa huoneessa oleminen olekaan niin kamalaa. Jospa se ikä toisi pikkuhiljaa järkeä päähän, eikä tarvitsisi "eristää" enää ketään. Niitin kanssa Aleksi tulee parhaiten toimeen, kun jos Aleksi kiusaa Niittiä, niin Niitti kiusaa Aleksia. Reilu peli.;) Nämä kaksi ovat kyllä melkoinen parivaljakko.
Niko metsästyskavereineen on ahkeroinut myös Pielaveden suunnalla. Nyt alkaa kuulostaa siltä, kuin minä en olisi tehnyt mitään koko kesänä (paitsi sitä aitaa), eikä mulla mitään omia suuria projekteja ole ollutkaan. Silti tuntuu ettei ole kyllä vapaa-aikaakaan. Sitäpä se taitaa äiti-ihmisen arki olla yleensä... Niin, Niko kavereineen on siis kesän mittaa tehnyt metsän asukeille luolaston, joka mukailee luonnollista maapesää. Toiveissa olisi, että sinne lähivuosien aikaan uskaltautuisi joku elukka ja siitä tulisi asuttu. Näin olisi yksi pyydettävä pesä lisää.:)
Olen minäkin sentään jotain saanut tehtyä, nimittäin uudet kotisivut meille. Entiset ovat shelttikasvattini omistajan tekemät ja kun Minnalla ei opiskelulta ja lapsenhoidolta ole varmaan liiaksi aikaa, niin en ole kehdannut enää millään päivityspyynnöillä rasittaa. Niinpä meidän sivut on jäänyt vähän ajastaan jälkeen. Itse en osaa koodausta, joten tein sitten ihan uudet sivut. Kiva kun saa itse päivittää.:) Uudet sivut pitäisi ilmestyä vanhaan tuttuun osoitteeseen http://www.meu-amors.com/ lähipäivinä. Samalla vaihdoin sähköpostiosoitetta, kun uuden kotisivupalvelimen kautta vanhasta osoitteesta olisi joutunut maksamaan niin paljon, että uusille kotisivuille+sähköpostille olisi tullut hintaa yli tuplasti enemmän kuin ennen. Ajattelin, että antaapa olla. Sähköpostilaatikoita kun saa ilmaiseksikin. Uusi osoite on anne.salminen(@)kotiportti.fi
Pitääpä vielä kertoa, kun käytiin näyttämässä Niittiä kasvattajalle Utajärven terrierileirillä viime viikonloppuna. Niittihän ei ketään pelkää eikä vierasta, joten sitkeästi se olisi ollut menossa moikkaamaan sellaisiakin koiria, jotka sille haukkuivat ja ärisivät. Niitti pääsi tutustumaan myös keinoluolastoon ja siellä se pisteli menemään avonaisessa putkistossa. Ketut olivat ulkona häkeissään ja ne kiinnostivat heti. Kovin lähelle ei vielä Niittiä päästetty, mutta pientä haukun poikasta yritti Niitin suusta jo tulla. Ja voi että kun ei olisi haluttanut kettujen luota lähteä pois! Joten hyvältä vaikuttaa.:) Selvästi kakara jo tietää mistä on kyse, joten nyt odotetaan, että tulee ikää lisää.
Seuraavat näyttelyt meillä on sunnuntaina Joensuussa ja kuun lopussa Terri-Eri (+ Top Terrieri) ja Tervakoski. Siitä seuraava onkin sitten vasta erkkari lokakuussa.
maanantai 3. elokuuta 2009
BEST IN SHOW!!
Nyt se meidän Enzo tempun teki: Iisalmen kv-näyttelyssä Enzo voitti kaikki, ihan kaikki ja oli BEST IN SHOW!!!:D :D Huh hurjaa, ei tästä järkytyksestä ihan heti selvitä. Olen niin sanaton, että antaa kuvien puhua puolestaan.

Ryhmävoittaja Enzo. Tuomari Paula Heikkinen-Lehkonen ei ehtinyt tähän kuvaan, kun joutui itsekin kuvaamaan. Tämän kuvan ottaja on ollut innoissaan jo ryhmävoitosta (olin minäkin tietenkin), kun kuvan rajaus on jäänyt sivuseikaksi.;)

Taas päästiin voittajan korokkeelle!:) Saanko esitellä:
BIS1 parsonrussellinterrieri MISELIN MAXFACTOR !
Tuomari BIS-kehässä oli Annukka Paloheimo.
Rotukehän arvosteli romanialainen Simu Calin, joka tuumasi Enzosta seuraavaa:
Very beautiful male. Typical head with good proportions. Keen expression. Beautiful, elegant topline. Very well set tail. Very elegant movement.
Onnea myös Karvahaalarin Milla Makialle VSP-sijasta!
Tässä nyt ollaan niin onnesta soikeana, että eipä osaa oikein mitään sanoa. Kaikenlaista muutakin päivitettävää ja kerrottavaa tänne blogiin olisi, mutta tämä shokkiuutinen meni nyt kaiken edelle.:)

Ryhmävoittaja Enzo. Tuomari Paula Heikkinen-Lehkonen ei ehtinyt tähän kuvaan, kun joutui itsekin kuvaamaan. Tämän kuvan ottaja on ollut innoissaan jo ryhmävoitosta (olin minäkin tietenkin), kun kuvan rajaus on jäänyt sivuseikaksi.;)

Taas päästiin voittajan korokkeelle!:) Saanko esitellä:
BIS1 parsonrussellinterrieri MISELIN MAXFACTOR !
Tuomari BIS-kehässä oli Annukka Paloheimo.
Rotukehän arvosteli romanialainen Simu Calin, joka tuumasi Enzosta seuraavaa:
Very beautiful male. Typical head with good proportions. Keen expression. Beautiful, elegant topline. Very well set tail. Very elegant movement.
Onnea myös Karvahaalarin Milla Makialle VSP-sijasta!
Tässä nyt ollaan niin onnesta soikeana, että eipä osaa oikein mitään sanoa. Kaikenlaista muutakin päivitettävää ja kerrottavaa tänne blogiin olisi, mutta tämä shokkiuutinen meni nyt kaiken edelle.:)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)